Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen luottopuolustajasta Natalia Kuikasta on tullut Yhdysvalloissa vietettyjen vuosien aikana jet lagin eli aikaerorasituksen eräänlainen kokemusasiantuntija.
Jatkossa Kuikan ei tarvitse kamppailla aikarasitusta vastaan enää aivan yhtä paljoa, sillä suomalaistopparin seura vaihtui tammikuussa länsirannikolla sijaitsevasta Portlandista noin 3 000 kilometriä itään Chicagoon.
Maajoukkuekomennusten näkökulmasta Chicago on Portlandia miellyttävämpi pelipaikka. Helmarien EM-karsintaryhmään saapunut Kuikka pelasi uuden NWSL-joukkueensa Chicago Red Starsin paidassa vielä viime perjantaina Orlandossa, mistä aikaero Suomeen oli Kuikan sanojen mukaan "vain seitsemän tuntia".
– Sopimukseni Portlandissa päättyi, ja sain Chicagolta hyvän tarjouksen. Itselle oli tärkeää, että olen vähän lähempänä Suomea ja olisi vähän paremmat yhteydet. Tulee kuitenkin niin rankaksi, kun Jenkkien sisälläkin lennot voivat kestää 4–5 tuntia ja niiden lisäksi tulee kauden aikana lentoja Eurooppaan. Se on tosi rankkaa kropalle, Kuikka kertasi Helsingin Olympiastadionilla maajoukkueen harjoitusten jälkeen.
– Ei tässä nuoremmaksikaan olla enää muuttumassa, 28-vuotias puolustaja hymähti.
Eurooppa ei houkutellut riittävästi
Toissa kaudella Portlandissa NWSL-mestaruuden voittanut Kuikka on Chicagossa uudenlaisen haasteen edessä, sillä joukkueen kokoonpano muuttui viime kauden jälkeen merkittävästi. Lisäksi joukkueella on uusi päävalmentaja (jamaikalainen Lorne Donaldson) ja uusi omistajaporras.
Kausi on alkanut hyvin, sillä Chicago on napannut kolmesta ensimmäisestä liigapelistään kaksi voittoa ja tasapelin.
– Oli mielenkiintoista aloittaa se prosessi. Aiemmin olen tullut tavallaan valmiiseen joukkueeseen, joka on menestynyt aina. Göteborgissa voitettiin aina ja Portlandissakin voitettiin. Nyt on erilainen haaste, johon pääsee itsekin laittamaan kaiken peliin.
Kuikalle olisi riittänyt ottajia myös Euroopassa, mutta amerikkalaiseen elämäntyyliin tottunut puolustaja päätti jäädä Atlantin tuolle puolen.
– Oma elämä on kuitenkin Jenkeissä ja jatkaminen siellä tuntui siten helpommalta. Totta kai Euroopassa on kovia joukkueita ja siellä pystyisi kehittymään, mutta pystyn siihen myös Jenkeissä.
Maanosan valioiden joukossa
Helmarit on heti EM-karsintalohkonsa avausviikolla tiukan haasteen edessä, kun joukkue kohtaa perjantaina Oslossa Norjan ja ensi tiistaina Helsingissä Italian. Lohkon kolmas joukkue on Hollanti, joten kaikki vastustajat ovat arvokisojen vakiokävijöitä.
– Tiedämme kyllä, miten hyviä joukkueita nyt tulee vastaan. Valmistauduimme näihin peleihin jo koko viime vuoden, Kuikka korostaa.
Helmarit nousi EM-karsintojen korkeimmalle, kaikkiaan 16 joukkuetta kattavalle A-tasolle, kun se voitti viime syksynä suvereenisti Kansojen liigan lohkonsa. Silloin vastustajina olivat heikompitasoiset Slovakia, Romania ja Kroatia.
– Meidän pitää olla nyt paljon tarkempia. Jos edellisissä peleissä sattui tulemaan joitain virheitä, ne pystyi korjaamaan aika helposti. Nyt vastustajilla on sen tason pelaajia, että ne voivat rokottaa niistä aika pahasti, Kuikka tietää.
Kuikka nostaa Norjan joukkueesta kaksi yksilöä ylitse muiden, Barcelonan taidokkaan laitahyökkääjän Caroline Graham Hansenin ja Chelsean keskikenttäpelaajan Guro Reitenin.
– Katsoin yksi päivä Barcelonan ja Brannin (Mestarien liigan) peliä, ja Graham Hansen oli aika kova siinäkin pelissä. Häntä vastaan pitää olla ihan täydessä tikissä.
Karsintalohkon kaksi parasta joukkuetta etenevät suoraan ensi vuonna Sveitsissä järjestettävään EM-lopputurnaukseen. Sijoille 3–4 jääneet joukkueet menevät jatkokarsintaan.
