Ke­mi­jär­vel­lä on mah­dol­li­suus tu­tus­tua sataan veis­tok­seen eri puo­lil­la kau­pun­kia – uusi näyt­te­ly avautuu Ke­mi­jär­vi-päi­vä­nä lauan­tai­na

Taiteilija Urpo K. Kärri (oik.) ja Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiön asiamies Petri Kärri kertovat, että Särkelän koulun näyttelystä osa teoksista matkaa Norjan Vardöhön juhlistamaan kuntien ystävyyttä

Kemijärvellä on mahdollisuus tutustua tänä kesänä sataan veistokseen eri puolilla kaupunkia.

Taidekeskus Puustellissa, taiteilijaresidenssissä ja Kuumalammen veistospolulla on esillä yhteensä lähes 80 työtä. Lisäksi Kemijärvi-päivänä 29. kesäkuuta avautuu näyttely vanhalla Särkelän koululla.

Kemijärven 21. kuvanveistoviikko järjestetään ensi kesänä.

– Meidän on pohdittava, että voimmeko järjestää samanlaista tapahtumaa kuin viimeksi. Ongelmia on ollut rahoituksen kanssa, mutta olemme lähteneet liikkeelle pienellä budjetilla, kertoo Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Lea Koskela.

Suunnitelmat ovat valmistumassa ja yhteistyötä tarvitaan erityisesti kaupungin kanssa, vaikka rahoitusta on haettava myös muualta. Talkootyö on ollut tärkeä osa tapahtumaa, mutta väkimäärä on huippuvuosista laskenut ja laki edellyttää nykyään kouluttautumista erilaisiin tehtäviin.

Säätiön asiamies Petri Kärri korostaa, että järjestelyissä mennään raha edellä. Kansainvälisen tason taiteilijoiden kutsuminen paikalle on kuitenkin tehtävä hyvissä ajoin, joten jo elokuussa heitetään verkot veteen.

Veistoksia on kertynyt noin 450

Kuvanveistoviikot vuonna 1985 käynnistänyt kemijärveläinen taiteilija Urpo K. Kärri on koonnut 23 työtä eri tekijöiltä ja eri vuosikymmeniltä vanhan Särkelän koulun liikuntasaliin.

Juhlasaliin näyttelyä ei haluttu viedä, sillä taiteilija Unto Pusan suuri seinämaalaus ottaa hänen mukaan haltuunsa koko tilan.

Suurtenkin töiden kuljetukset onnistuivat hyvin, mutta Kärrin toivomuksena olisi saada yhdistyksen käyttöön yksi iso varasto, sillä tällä hetkellä töitä on pitkin kaupunkia. Veistoksia on kertynyt kaupungin ja yhdistyksen omistukseen noin 450 kappaletta.

Eurajokelaiset Raija Asikainen (vas.) ja Tuula Mustonen ovat kiinnostuneita siitä miten ennen elettiin. Kemijärven Kotiseutumuseon peräpohjaisessa pirtissä tunnelma on aito, sillä samassa tilassa huollettiin tarvekaluja, laitettiin ruokaa ja nukuttiin.

Veistoviikko voitaisiin toteuttaa Kärrin mukaan myös sisätiloissa, sillä jo vuosien ajan käytössä on ollut sähkötyökaluja, ja sää ei olisi koskaan este.

– Jäähallia pohdimme aikoinaan, hän toteaa.

Kaupungin tuki oli kerrallaan noin 25 000 euroa.

– Niillä rahoilla tapahtuma ei vielä pyöri, sillä Metsämiesten säätiö oli mukana ja budjetti oli noin 60–70 000 euroa, hän laskee.

Kuvanveistoviikkoja järjestettiin joka toinen vuosi vuoteen 2015 saakka.

Kemijärvi-päivä on musiikkipainotteinen

Lauantaina vietettävä Kemijärvi-päivä tarjoaa tekemistä lapsille ja nuorille, sillä kulttuurikeskuksessa on satubingoa ja pelitapahtumaa. Taivaan tulien aukiolla musisoidaan ja tanssitaan, ja illasta on Salarakas-teatteriesitys kulttuurikeskuksessa.

– Väestörakenne sanelee sen, että tapahtuma on musiikkipainotteinen, kulttuurisihteeri Juhana Kelloniemi kertoo.

Tavoitteena on houkutella kaupunkilaisia paikalle viihtymään ja tapaamaan toisiaan. Kelloniemi arvioi, että tulijoita on noin 400.

Järjestöjä on saatu mukaan useita. Vuotuiset Onnen lähettiläät julkistetaan puoliltapäivin. Viime vuonna lähettiläiksi valittiin matkailuyrittäjä Päivi Kostamo ja Boreal Bioref oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala.

Kotiseutumuseossa tavoittaa eilispäivän

Kotiseutumuseon pihapiiri on muuttunut 50-luvun jälkeen, sillä asutus on levinnyt keskustasta Särkikankaalle ja kotieläimistä on asemakaava-alueella luovuttu lähes kokonaan.

– Talon pellot sijaitsivat muutaman kilometrin päässä Peurakankaalla, jossa nykyään on hiihtoladut, kertoo museota pyörittävän kotiseutuyhdistys Kotikiekerön puheenjohtaja Pekka Narkilahti.

Tallin ja navetan lisäksi kävijä pääsee tutustumaan pirttiin, pajaan, aittoihin ja savusaunaan. Viirakivi talon kulmalla oli tarpeen, jotta hevosella kuljettaessa reki tai kärryt eivät päässeet osumaan ulkolautoihin.

– Viimeinen isäntä oli Janne Seppä, ja hänen poikansa lahjoittivat talon yhdistykselle, Narkilahti tietää ja lisää, että kävijöitä on vuodessa muutama tuhat.

Museo on avoinna vain kesäisin, eikä museokortti kelpaa toistaiseksi.

– Tuomme vieraat aina tänne, kertovat kemijärveläiset kakkosasujat Tuula ja Pekka Mustonen.

Kutsun ovat tällä kertaa lunastaneet eurajokelaiset Raija ja Markku Asikainen.

Molempien pariskuntien harrastuksiin kuuluu retkeily, hiihto ja kalastus, joten museokäynnin jälkeen ohjelma jatkuu laavulla tulistelun ja eväiden nauttimisen merkeissä.

– Porotalouteen liittyvät esineet ovat minulle uusia, enkä ole ennen nähnyt esimerkiksi hevosen suokenkiä, Markku Asikainen toteaa.

Kemijärveläisen kauppias Lyyli Perungan tarina ja jäämistö kiinnostaa myös. Naisten vaateliikettä pitkään pitänyt Perunka testamenttasi irtaimistonsa museolle.