Kemijärven yksityisteistä valmistunut selvitys kertoo, että aurausavustusta saa vuosittain 728 tietä, mutta tiekuntia näistä on vain 42. Alle sadan metrin pituisia teitä on hieman yli 300.
– Kaupunki on hoitanut yksityisteitä hyvin pitkään, mutta uusi laki vaatii, että vastuu siirtyy yhä enemmän tiekunnille, toteaa Kemijärven teknisen päällikkö Jukka Kuisma.
Kemijärvi onkin reilun vuoden verran kannustanut tien omistajia perustamaan tiekuntia ja hakemaan avustusta perusparannuksiin, mutta lopputulos on työnjohtaja Martti Valkolan mukaan kehno.
– Aikanaan ei ole perustettu tiekuntaa, kun on ollut vain muutama talo, jotka ovat keskenään sopineeet asioista, mutta nyt on toisin, eikä perustaminen ole vaikeaa, hän vakuuttaa.
Auraukseen kuluu vuodessa noin 230 000 euroa
Vuoden lopussa tielautakunnat lopettavat toimintansa ja avutuskäytännöt muuttuvat. Kemijärvellä auraukseen kuluu vuodessa noin 230 000 euroa, josta osa maksetaan tiekunnille ja osa suoraan urakoitsijoille.
Kesän aikana valmistellaan päätösehdotusta tulevien vuosien yksityisteiden avustuskäytännöistä. Ehdotuksen sisältö on toistaiseksi arvailujen varassa, sillä vaihtoehtoja on useita.
– Kuntalain perusteella kunta voi jatkossakin avustaa, vaikka tiekuntaa ei olisi, Kuisma laskee.
Uuden yksityistielain mukaan avustuksia voivat hakea vain tiekunnat, joten avustettavien määrä laskisi hurjasti. Reaaliaikaisen tiedon saaminen tiekunnista on Kuisman mukaan vaikeaa, mutta hyvin suuri osa nykyisistä avustuksen saajista jäisi ulkopuolelle.
Poliitikoilla on asiaan viimeinen sana sanottavanaan, ja valtuusto saakin ehdotuksen eteensä alkusyksystä.
"Tie pitäisi nähdä osana kylämaisemaa ja seudun elinvoimaa"
Teiden kunto nousee keskusteluihin ainakin kelirikon aikaan ja ensimmäisten lumihiutaleiden putoillessa, sillä postin on kuljettava, ambulanssia ja taksia tarvitaan ja pelastuslaitoksenkin on päästävä perille.
Valkola toivoo, että kustannusten sijaan tie nähtäisiin myös osana kylämaisemaa ja seudun elinvoimaa. Hyvin hoidettu tie houkuttelee asukkaita, laskee kustannuksia pitkällä aikavälillä ja tuo turvallisuutta.
– Yhteydenottoja näistä tulee jonkin verran ja koulutuksissa oli väkeä kiitettävästi, mutta onko niin, että ei ole totuttu toimimaan järjestäytyneesti, koska kaupunki on tehnyt työn tähän saakka, Valkola kysyy.
Tiekunnan perustaminen on hänen mukaansa mahdollista myös kylätasolla, jolloin palkattu isännöitsijä hoitaa esimerkiksi kaikkien teiden avustusten hakemisen ja laskutuksen jyvityksen mukaan.
Yksin ei tiekuntaa voi perustaa vaan vähintään osakkaita on oltava kolme. Kyläseura voi toimia tiekuntana ja päättää yhteisesti esimerkiksi siitä, että halutaanko jotkin tiet pitää ajettavina ympärivuotisesti vai riittäisikö lanaus tai sorastus vain joka toinen vuosi.