Kemi-Tornion käräjäoikeudessa oli tiistaina tarjolla kakkukahvien lisäksi kattava tietopaketti Suomen oikeuslaitoksen toiminnasta, kun käräjäoikeus järjesti avoimien ovien päivän.
Jos et ehtinyt paikalle, mutta lainkäyttö kiehtoo, ei huolta: käräjäoikeuden ovet ovat nimittäin aina auki yleisölle.
–Oikeudenkäyntiä saa tulla seuraamaan milloin vain, nimettömänä, ilman mitään erityistä syytä, muistuttaa Kemi-Tornion käräjäoikeuden laamanni Kimmo Saarela .
Saarela epäilee, että enemmistö ei tästä oikeudesta kuitenkaan tiedä.
Istunnon sulkeminen yleisöltä päätetään aina erikseen, ja se on hyvin harvinaista. Näin voidaan kuitenkin toimia esimerkiksi seksuaalirikoksissa – mutta vain asianomistajan yksityisyyden suojaamiseksi, ei koskaan syytetyn.
–Oikeudenkäyntien avoimuus on osa demokraattista lainkäytön kontrollia, ja näin pitää olla. Ajatellaanpa, millaista olisi, jos joku tuomittaisiin jostain, eikä kukaan saisi siitä tietää.
Saarelan mielestä oikeudenkäyntiä kannattaisi käydä seuraamassa ainakin silloin, jos lehteä lukiessa ihmettelee tuomioistuimen ratkaisua asiassa.
–Kannattaa käydä katsomassa, miten päätökset syntyvät. Paitsi tuomioistuimen jäsenillä, myös muilla on tietyt roolit: syyttäjällä, puolustuksella, todistajilla. Kaikki se yhteinen tekeminen saa aikaan näkemyksen, jonka perusteella tuomioistuin tekee päätöksensä.
–Kyllä myös yleissivistyksen näkökulmasta olisi hyvä tietää, miten oikeuslaitos toimii.
Oikeudenkäyntiä käväisi seuraamassa tiistaina myös Erkki Rantavuoti , joka on käynyt seuraamassa käsittelyjä aiemminkin.
–Tämä kiinnostaa työn puolesta, sillä valmistelen ammattiliiton lakiyksikköön erilaisia työsuhderiitoja.
–Tällainen tapahtuma on hyvä, sillä ihmisten kynnys tulla seuraamaan käsittelyä laskee.
Toimintaansa esittelivät oikeustalolla myös Rikosuhripäivystys (RIKU), Lapin oikeusaputoimisto, Länsi-Pohjan ulosottovirasto, Kemin kaupungin velkaneuvonta ja Lapin sovittelutoimisto.
Oikeusapua valtio tarjoaa pääsääntöisesti vähävaraisille ihmisille kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa. Viimeisen vuoden ajan on toiminut myös verkkochat, joka on osoittautunut suosituksi.
–Chatissa keskustellaan anonyymisti, joten apu on tietenkin hyvin pintapuolista. Suurin hyöty on, että sen kautta ihminen voi huomata reagoida ajoissa pieneltäkin tuntuvaan asiaan, ennen kuin se aiheuttaa isoja ongelmia, sanoo Lapin oikeusaputoimiston oikeusavustaja Päivi Isomaa .
–Oikeudenkäyntiasioissahan myös yksityiseltä sektorilta saa oikeusapua, Isomaa muistuttaa.
Tapahtuma järjestettiin osana valtionhallinnon Suomi100-ohjelmaa. Päivän aikana kuultiin myös lehtori Kalle Helskeen luento Suomen oikeuslaitoksen kehityksestä.
Kauas on onneksi tultu 1300-luvulta, jolloin oikeutta jaettiin esimerkiksi verikoston kautta, puhumattakaan parisataa vuotta myöhemmin käytetyistä rangaistuskeinoista, kuten mestaamisesta ja elävältä hautaamisesta.
Vielä 1700-luvullakin vankeudessa saattoi joutua kitumaan vedellä ja leivällä, vaikka tuomioistuinlaitos oli ulottunut Suomeen jo 1600-luvulla, kun ensimmäinen hovioikeus perustettiin Turkuun 1623.
–Mielenkiintoinen esitelmä, kehuu yleisön joukossa istunut kemiläinen Tuula Rautio , joka vieraili oikeustalossa ensimmäistä kertaa.
Rautio tietää oikeusistuntojen olevan avoimia yleisölle, mutta ei ole koskaan käynyt niitä seuraamassa.
–Kyllähän se periaatteessa kiinnostaisi.
Kemi-Tornion käräjäoikeus
Perustettiin vuonna 2002, kun Kemin ja Tornion käräjäoikeudet yhdistyivät.
Kemi-Tornion käräjäoikeudessa ratkotaan noin 7 000 asiaa vuosittain. Noin 5 000 niistä on yksinkertaisia riita-asioita, 1000 rikosoikeudellista asiaa, ja 150 laajaa riita-asiaa, kuten esimerkiksi hometalokiistoja.
Toimii vuonna 2005 valmistuneessa oikeustalossa Kemissä.
Talossa työskentelee 7 tuomaria, 11 käräjäsihteeriä, 3 haastemiestä, 2 notaaria, korkeakouluharjoittelijoita ja muuta henkilökuntaa.