Kelloja siir­re­tään tun­nil­la taak­se­päin – "Ei helpota suo­ma­lais­ten he­rää­mis­tä"

Kelloja siirretään tunnilla taaksepäin sunnuntain vastaisena yönä. Kelloja siirretään sunnuntaina 25. lokakuuta kello neljästä kello kolmeen, jolloin Suomessa palataan talviaikaan.

Kelloja on siirretty Suomessa jo 34 vuoden ajan. Viime vuosina kellonaikojen siirtely on herättänyt voimistuvaa kritiikkiä.

Yksi keskeisistä kriitikoista on THL:n ylilääkäri, tutkija Timo Partonen, jonka mielestä Suomessa pitäisi siirtyä yhteen aikaan. Esimerkkiä Partonen hakisi Venäjältä, jossa vuonna 2011 siirryttiin yhteen aikaan.

- Vaikka yhden tunnin muutos aikataulussa voi tuntua pieneltä, sopeutuvat elimistömme fysiologiset rytmit varsin hitaasti äkillisiin muutoksiin. Kellonsiirto aiheuttaa muutaman päivän univajeen. Yöuni lyhenee ja laatu heikkenee, kun uni muuttuu katkonaisemmaksi, Partonen kertoi THL:n blogissa jo muutama vuosi sitten.

Partonen toteaa, että töihin ja kouluihin kiirehtivät heräävät pimeässä yhtä lailla ennen kellojen siirtoa kuin sen jälkeenkin.

- Palaaminen normaaliaikaan myöhään syksyllä ei helpota suomalaisten heräämistä lyhenevään päivään.

Aikanaan kesäaikaa perusteltiin säästösyillä, jotta keinovalon käyttö ja sähkönkulutus vähenisi.

- Ihmisten ajankäyttö on kuitenkin vähitellen muuttunut iltapainotteisemmaksi. Ihmiset valvovat entistä myöhempään, ja tarvitsevat ja kuluttavat enemmän valoa ja sähköä. Kun suomalaisista aikuisista oli 1980-luvulla illanvirkkuja 9 prosenttia, on heitä 2000-luvulla 13 prosenttia. Samalla aamunvirkkujen osuus on pienentynyt ja univelkaisten osuus kasvanut.

- Enää kesäaika ei säästä energiaa eikä palvele alkuperäistä tarkoitustaan. Siksi sen käytöstä voitaisiin jo luopua.

Partonen on myös esittänyt, että Suomi voitaisiin siirtää Keski-Euroopan aikavyöhykkeelle, jolloin talviaamut olisivat nykyistä valoisampia.

- Jos Suomi noudattaisi esimerkiksi Keski-Euroopan aikavyöhykkeen aikaa ilman siirtymisiä kesäaikaan, niin Suomessa talviaamut valkenisivat tuntia nykyistä aiemmin ja ihmisillä olisi mahdollisuus herätä valoisampiin aamuihin. Silloin elimistömme sisäinen kello ei jätättäisi yhtä paljon kuin se nykyisin tekee.

Aikavyöhykkeen vaihtaminen voisi Partosen mukaan olla terveydelle hyödyllistä. Hän kertoo, että Pohjois-Norjassa, joka on Keski-Euroopan aikavyöhykkeellä, kaamosoireilevia on yllättävän vähän.

- Pohjoisnorjalaiset saavat aikavyöhykkeensä ansiosta enemmän valoa talviaamuihinsa kuin suomalaiset.

Partosen kirjoitus THL:n blogissa

Ilmoita asiavirheestä