Ke­li­rik­ko py­säyt­ti puu­kul­je­tuk­set Lapin met­sä­teil­lä – Ke­mi­jär­ven saha siirtyi yhteen vuoroon

Muun muassa Kelovaarantie Sinettäjärven eteläpuolella oli perjantaina paikoin pehmeä sateisen ja lämpimän syksyn takia.

Kuva: Jouni Porsanger

Loppusyksyn lämpöaalto on aiheuttanut poikkeuksellisen pahan kelirikon Lapin metsäteille ja alemmalle tieverkolle.

– Viimeiset pari viikkoa ovat olleet tosi hankalia. Kävin itsekin eilen metsässä, ja kyllä sorateiden pinnat ovat pahassa kunnossa. Ne ovat aivan lillingillä, kuvailee Metsähallituksen hankintapäällikkö Juha Pyhäjärvi.

Pyhäjärven mukaan kyseessä on toinen kelirikko tälle syksylle. Lokakuussa ehti jo olla pakkasia, mutta sen jälkeen lämmin jakso sulatti ja kostutti teiden pinnat.

– Ajot ovat parhaillaan melkein seisahduksissa. Kuljetuksia on rajoitettu myös yleisillä sorateillä. Meillä on niiden takana motoja, joita ei pystytä liikuttamaan, kun tien pitäjät eivät anna lupaa kuljetuksiin, Pyhäjärvi kertoo.

Motojen jääminen mottiin on Pylvänäisen mukaan uusi ilmiö Lapissa.

– Joissakin kohteissa on haettu ely-keskukselta lupa siirtoon. Kaikissa paikoissa lupaa ei ole saatu. Korjuuta ei ole kuitenkaan pysäytetty, vaan motoilla on tehty uusia leimikoita siellä, mihin ne ovat jääneet jumiin, Pyhäjärvi kertoo.

Kemijärvellä pidellään lomia

Hankala tilanne on jo heijastunut puun jalostajiin. Esimerkiksi Keitele Group rajoittaa tilapäisesti tuotantoa Kemijärven sahalla, koska tukkia ei ole saatu metsästä riittävästi.

– Meillä on normaalisti 2,5–3 viikon tukkivarasto sahan pihassa, mutta nyt se on selvästi normaalia pienempi. Puun korjuu on ollut koko syksyn hyvinkin hankalaa, kertoo johtaja Matti Kylävainio.

Kemijärven sahalla on siirrytty kahdeksi viikoksi yhteen vuoroon.

– Olemme aikaistaneet talvilomia, jotta tukkivarasto saadaan normaalille tasolle, Kylävainio perustelee.

Tukkivarastoa ei Kylävainion mukaan kannata päästää liian pieneksi.

– Silloin tuotantosarjat pilkkoutuvat ja sahan tehokkuus kärsii. Se ei ole järkevää.

Teitä ei haluta rikkoa vängällä

Sekä Kylävainio että Pyhäjärvi kertovat, ettei kuljetuksia haluta väkisin pitää normaalitasolla, koska riskinä on teiden särkeminen.

– Riittää, jos saadaan edes yöpakkasia. Niitä on luvattu ja rekkaralli alkaa varmaan ensi viikolla, Kylävainio uskoo.

Pyhäjärvi ihmettelee, että liikkumista on jouduttu rajoittamaan jopa CTI-autoilla, joissa voidaan säätää rengaspaineita niin, että tiehen kohdistuva kuormitus vähenee.

– Meillä on paljon varastoja ja odottelemme vain, että pääsemme hakemaan niitä metsästä, Pyhäjärvi sanoo.

Pölkky Oy sahaa vielä normaalitahtiin, kertoo toimitusjohtaja Petteri Virranniemi.

– Mutta ohuella puuvarastolla mennään. Kun pakkaset tulevat, olisi tärkää saada kelirikkomerkit nopeasti pois tienvarsilta, hän toivoo.

Virranniemen mukaan kelirikko koettelee myös Koillismaan metsäteitä, mutta Kainuussa tilanne on jo parempi.

Lapin metsäteihin lisärahaa

Kylävainion mielestä metsäteiden ja alemman tieverkon kunnossapito kaipaisi ryhtiliikettä.

– Kunnossapitoon tarvittaisiin lisää määrärahoja, hän katsoo.

Suomen Metsäkeskus varoitti vajaa vuosi sitten, että metsätieverkoston kunto heikkenee huolestuttavasti, koska niiden perusparannuksia ei saada läheskään riittävästi käyntiin.

Metsähallitus on jo päättänyt lisätä merkittävästi panostuksiaan metsätieverkostonsa kunnossapitoon, jotta puutavara saadaan varmasti asiakkaille asti tulevaisuudessakin.

– Teissä käytetään jatkossa karkeampia aineksia ja niihin rakennetaan vankempi runko, Pyhäjärvi kertoo.

Päivitettyä tiepolitiikkaa aletaan toteuttaa ensi vuodesta alkaen.

Panostusta lisätään eniten Lapissa, missä rahoitusta korotetaan Pyhäjärven mukaan kymmenillä prosenteilla tämänhetkisestä tasosta. Euroissa tämä tarkoittaa satojentuhansien lisäystä Lapin metsäteiden kunnossapitoon.