Ke­lek­ka­ki­sa tuo taas vin­ta­ge-kel­kat Lai­naal­le – Jär­jes­tä­jän haa­veis­sa siin­tä­vät jo ka­tu­ajot Monacon tyyliin

Lainaanrannassa pärähtää ensi viikon lauantaina käyntiin kelkka jos toinenkin. Yleisön hurmannevat taas vanhat vintage-kelkat – ja ehkä myös vintage-kuljettajat.

– Tällaista ei ole muualla maailmassa, lupaa tapahtuman järjestäjä Arto Tuisku.

Aiemmin vanhoihin kelkkoihin keskittynyt tapahtuma tuo tänä vuonna radalle myös nykypäivän kisakuskeja. Tuiskun mukaan tapahtuma ei elä, jos se ei kehity.

– Nyt meillä on mukana koko kelkkailun historia. Olemme kehittäneet ainutlaatuista sabluunaa, hän sanoo.

Uudistuksen myötä neljättä vuotta järjestettävä tapahtuma on saanut uuden nimen: Kelekkakisa. Kasvu on ollut huimaa. Ensimmäisessä kisassa vuonna 2016 Songassa oli vanhimpien kelkkojen sarjassa neljä kilpailijaa. Nyt 1970–80-lukujen kelkoilla kisaa jo viitisenkymmentä kuljettajaa.

Tänä vuonna kisaradalla nähdään myös lasten, naisten ja lisenssikuljettajien sarjat. Kilpasarjassakin on vintage-elementti, sillä mukana sekä tämän kauden kisakuskeja että heidän haastajikseen kutsuttuja takavuosien mestareita. Tuiskun mukaan kilpasarjaan osallistumista hillitsee se, että varsinaisilla kisakuskeilla on tiukka kilpailukalenteri jo ennestään.

Sponsoreiden rahoittama, yleisölle ilmainen

Kelekkakisan konsepti on mielenkiintoinen. Entinen kilpakelkkailija Tuisku järjestää sen omissa nimissään, pääosin yhteistyökumppaneiden rahoituksella. Vuosi vuodelta kasvaneen tapahtuman kustannusarvio nousee Tuiskun mukaan tänä vuonna yli 100 000 euron.

– Rakkaudesta lajiin, hän perustelee talkoourakkaansa.

Tapahtuman taustalla ei ole edes muodollista yhdistystä tai yritystä.

– Kaikki luvat olen hakenut omissa nimissäni, Tuisku sanoo.

Viime vuonna yleisöä oli arviolta 5 000 henkeä. Tänä vuonna tavoitellaan samaa, mutta toisaalta kuljettajien kasvanut kiinnostus ja aiempien tapahtumien iso medianäkyvyys voi enteillä isompaakin yleisömäärää. Tuiskun unelma olisi, jos päästäisiin 10 000 katsojaan.

Pääsylippuja ei tapahtumaan myydä, ja arvontalipukkeet, joissa on palkintona lasten moottorikelkka, ovat ilmaisia.

Tuisku painottaa, että talkoohengestä huolimatta käytännön järjestelyt ovat kuitenkin ammattilaisten hommaa.

– Jos me niitä telttoja alkaisimme itse pystyttää, siinähän menisi viikko. Tämä toimii niin, että minä esimerkiksi tilaan järjestyksenvalvojat, ja joku yhteistyöyritys sitten maksaa sen laskun.

"Tympäisi, millaisia kisat olivat"

Yleisölle on kelkkakisojen ohella myös oheisohjelmaa. On ravintola, livemusiikkia, huippukuski Aki Pihlajan fanitapaaminen, näyttävä kelkkaparaati, helikopterilennätystä ja uusien kelkkojen testiajoa.

Järjestäjän tavoite on, että kaikilla olisi mukavaa, jopa hauskaa.

– Silloin kun itse kisasin, minua oikeastaan tympäisi se, millaisia kisat olivat. Ainoastaan Kelkkakunkku-kisa oli sellainen näkyvämpi tapahtuma, Tuisku sanoo.

Hänen mukaansa urheilutapahtumalla pitää olla muutakin annettavaa kuin tuloksia. Tärkeää on se, miltä tapahtuma tuntuu ja näyttää. Siinä ovatkin askelmerkit, joiden mukaan Tuisku haluaa Kelekkakisaa kehittää. Vertailukohta ei ole aivan vähäinen.

– Kun itse olen käynyt formulakisoissa, niin siellähän on aivan mahtava tunnelma, hän sanoo.

Tuisku uskoo, että Rovaniemellä on aivan mahdollista järjestää maailmanluokan moottorikelkkatapahtuma, joka kiinnostaa jopa moottoriurheilun kansainvälisiä mestareita.

– Jos meille Monaco on luksusta, niin monelle muulle tämä Rovaniemi on luksusta, hän sanoo.

Tähän asti keväinen kelkkatapahtuma on muuttanut muotoaan joka vuosi, ja ensi vuodeksi Arto Tuisku toivoo, että haave katuajokisasta toteutuisi viimein. Vuosi sitten hän lupaili sitä yleisölle jo täksi vuodeksi.

– Ei sitä tyrmätty missään, mutta tämä on vähän sellaista, että joka jutussa pitää pystyä aina ensin itse näyttämään, että homma toimii ja että kannattaa järjestää, hän sanoo.