Suomalainen rauhanmies numero yksi – Urho Kekkonen – joutuu vieläkin rajun pilkan kohteeksi. Hän joutui oikeistovoimien hampaisiin viimeisiin voimiinsa saakka, Syrjä-Suomen elinehtojen puolustustyön jälkeen vieläpä kirskuviin hampaisiin.
Vuoden 1956 vaaleja ennen etelän mediasta saatiin lukea ilmoitus kokoomuslaisten kokouskutsuista: "Tuokaa kaikki Kekkosvitsit ja keksityt juorut kokoukseen." Juoruja on riittänyt senkin jälkeen.
Suomen talouselämän länsimarkkinat turvattiin Kekkosen voimakkaan työn tuloksena. Hänestä tuli EEC-vapaakauppasopimuksen takuumies. Sopimuksella oli erittäin positiivinen vaikutus Suomen talouselämälle. Se oli elinehto metsä- ja muulle vientiteollisuudelle.
Kekkosen myönteiset teot pohjoiseen ovat erittäin merkittäviä elinkeinoelämän kehittymiselle, koulutus- ja opiskelumahdollisuuksien parantamiselle ja ihmisten arjesta selviämiselle. Hänen ansiosta saatiin pohjoiseen muun muassa Tornion terästehdas, Rautaruukin tehdas Raaheen, yliopisto Ouluun sekä Rovaniemelle Lapin yliopisto.
Kainuun uusien kulkuyhteyksien ja tiestön rakentaminen edistyi Kekkosen ansiosta – saihan Lapissa Raattaman tiekin nimekseen "Kekkosen tie".
Veteraanien eläessä ei ollut puhettakaan vaihtaa rauhallista, puolueettomuuteen pohjautuvaa ulkopolitiikkaa sotilasliitto Natoon. Nyt veteraanien määrä on pieni. Työn raskaan raatajat ovat poissa ja vain harvoja tervaskantoja on jäljellä.
Sota on aina julmaa, on se missä tahansa. Yhdysvaltojen pudottamat ydinpommit Hiroshimaan ja Nagasakiin Japanissa surmasivat 1,45 miljoonaa ihmistä.