Keik­ka-ar­vio Si­me­roc­kis­ta: Vesalan läs­nä­olo hurmasi yleisön

Vesalan millintarkka esitys oli lähes täydelliseksi hiottu show. Kliinisyydeltä pelasti laulajan karisma ja läsnäolo.

Myös teini-ikäiset rakastuivat Vesalaan korviaan myöten.
Myös teini-ikäiset rakastuivat Vesalaan korviaan myöten.
Kuva: Pekka Aho

Alkukesästä arvostetun Reino Helismaa -palkinnon saanut Paula Vesala ei edusta varsinaisesti kuplettiperinnettä. Hän on Vesala-nimellä esiintyvä laulaja-lauluntekijä, jota määrittelee sisällön ehdoilla toimiva moderni, audiovisuaalinen popartistisuus ja uusi teknologia. Simerockin päälavalla nähtiin hieno kokonaisesteettinen show näyttävine visuaaleineen, jonka pääosassa oli raikas, koko säestysryhmän tavoin valkoisiin pukeutunut laulaja. Vain tanssijat puuttuivat.

Reilun tunnin mittainen esitys todisti ainakin kaksi asiaa: vaikka Vesalan popmusiikki kuplii ihanan kevyesti, on se myös vakavasti otettavaa elektronista taidetta. Vahvasti muokatut, paikoin jääkylmän elottomat soundit loivat kontrastia Vesalan luonnolliselle lauluäänelle, jota tosin toisinaan prosessoitiin runsaasti. Lavalla nähtiin taitavia muusikoita, jotka lisäsivät esituotettujen, runsaasti viljeltyjen lisämateriaaliraitojen päälle mitä erilaisimpia epäorgaanisia ja jopa etäännyttäviä elementtejä.