Eläkkeellä oleva Anna-Carin Ryd oli kotona, kun ulkoa alkoi kuulua huutoa ja pamauksia.
–Luulin sitä ukkoseksi, mutta sitten tajusin, ettei tämä mitään ukkosta ole. Parvekkeelta näin, kun noin kymmenen hengen joukkio sytytti autoni palamaan, Ryd kertoo järkyttyneenä.
Ryd on asunut Göteborgin Frölunda torgilla 25 vuotta eikä ole koskaan kokenut vastaavaa. Hän ei voi ymmärtää, miksi tuhopolttajat tuhoavat omaa naapurustoaan. Hänen mukaansa kaikki, etenkin lapset, ovat järkyttyneitä.
Motiivia tuhopoltoille ei ole saatu, vaikka kolme henkilöä on otettu kiinni. Poliisi kuitenkin uskoo, että tekijät sopivat tuhopoltoista etukäteen. Viiteitä tästä antaa se, että palot alkoivat samaan aikaan eri paikkakunnilla. Epäillyillä oli myös mukanaan samanlainen varustus ja he käyttäytyivät tuhopolttotilanteessa rauhallisesti sekä järjestelmällisesti.
Rydin mukaan tapahtumat Frölunda torgilla kestivät yhteensä noin kymmenen minuuttia. Hän uskalsi mennä katsomaan omaa autoaan vasta seuraavana aamuna.
Tuhopoltoille ei selkeää syytä
Göteborgin kaltaiset levottomuuden ovat yleensä kytköksissä muihin tapahtumiin, analysoi Malmön yliopiston tutkija ja kriminologi Manne Gerell . Nyt hän ei kuitenkaan löydä mitään, mikä selittäisi tuhopoltot.
Tapahtumat muistuttavat häntä vuoden 2016 Malmön tuhopoltoista.
–Malmössä ei ollut mitään erityistä syytä, joka olisi laukaissut tuhopolttojen sarjan emmekä edelleenkään tiedä, mistä se johtui. Aivan kuten silloin, myös nyt tapahtumat rikkovat tavallista kaavaa.
Gerellin mukaan tavallisimmat syyt autojen polttamiselle ovat vakuutuspetokset, uhkailu ja kosto, nuorten miesten yhteiskunnallinen levottomuus ja protestit, sekä jännityksen kaipuu ja hauskan pito.
Aivan epätavallisia autojen tuhopoltot eivät siis ole. Ruotsin siviilipuolustusviraston, MSB:n tilastojen mukaan Ruotsissa poltetaan eniten autoja aina elokuussa ja luvut ovat olleet korkeimmillaan vuosina 2015, 2016 ja 2017. Tuhopoltot ovat yleisimpiä viikkoa ennen koulujen alkua, elokuun puolivälissä.
Vaikuttaa vaaleihin
Spekulaatio Göteborgin autopalojen vaikutuksista ja yhteydestä maan lähestyviin valtiopäivävaaleihin käy villinä Ruotsissa. Alkukesän metsäpalot pitivät poliittisen keskustelun ilmastonmuutoksessa ja säässä, mutta tuhopolttojen myötä huomio on keskittynyt lähiöiden levottomuuksiin ja Länsi-Ruotsiin.
Sosiaalisessa mediassa ja lehdissä pohditaan erityisesti, miksi tuhopoltot tapahtuivat juuri nyt – kuukautta ennen vaaleja. Vaikka suurinta osaa tekijöistä ei ole tunnistettu eikä heidän motiiveistaan ole tietoa, maassa arvioidaan, että tuhopoltot ja niiden seuraukset nostavat erityisesti Ruotsidemokraattien kannatusta. Puolueen tärkein poliittinen kysymys on Ruotsin maahanmuuton rajoittaminen.
Autonsa menettäneelle Rydille maanantai-illan tapahtumat olivat kova kolaus eikä hän usko alueen olevan yhtä turvallinen kuin ennen. Järjestyksen ylläpitämiseksi viranomaiset ovat lisänneet läsnäoloaan niillä alueilla, joilla autoja on poltettu.
Lisäksi poliisi on kehottanut alueen asukkaita jalkautumaan kaduille järjestyksen ja rauhallisuuden ylläpitämiseksi.
Autot kärysivät alkuviikosta
Göteborgissa, Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa, ja sen lähikunnissa sytytettiin maanantaina ja tiistaina palamaan yhteensä noin 90 autoa.
Tuhopolttoihin osallistui kymmeniä naamioituneita henkilöitä. Heistä kaksi otettiin kiinni tiistaina ja kolmas etsintäkuulutettu vangittiin Turkin rajalla keskiviikkona.
Kiinniotetut miehet ovat iältään 16–21-vuotiaita, ja heitä epäillään tuhopoltoista ja levottomuuksien lietsomisesta.
Osa tuhopolttoihin osallistuneista on niin nuoria, että heitä ei voi asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Tuhopoltot ovat yleisiä Ruotsissa viikkoa ennen koulujen alkua. Göteborgissa koulut alkavat tänä vuonna maanantaina 20. elokuuta.
Tuhopolttojen uskotaan vaikuttavan Ruotsin 9. syyskuuta pidettävän valtiopäivävaalin tulokseen.