Digiloikka ei ole peruskoulun opetussuunnitelmauudistuksen keskeinen asia, vaikka julkisuudessa siltä tuntuukin. Myös yksittäisten oppiaineiden aloitusajankohtia ja sisältöjä koskevat muutokset ovat pieniä verrattuna oppilaan arviointia koskeviin muutoksiin.
Oppilaille ja vanhemmille tämä näkyy sanallisten arviointien lisääntymisenä ja numeroarvioinnin vähentymisenä. Todistuksen sijaan jouluna voi palautteena ollakin arviointikeskustelu, jossa lapsen edistymistä arvioidaan uudella tavalla.
Kunnille jää omaan päätäntävaltaan, missä laajuudessa numeroarviointia jatketaan ja milloin se korvataan esimerkiksi arviointikeskustelulla. Esimerkiksi Jyväskylässä numeroarviointia ei anneta alakoulussa lainkaan. Yläkoulussa sen sijaan jatkuu numeroarviointi. Joissakin kouluissa numerot ilmestyvät todistukseen ensimmäistä kertaa yläkoulun kahdeksannella luokalla.
Arviointiuudistuksen taustalla on uusi oppimiskäsitys, joka korostaa oppilaan roolia aktiivisena toimijana ja oppimista vuorovaikutuksena. Siksi arvioidaan oppimista ja sen kehittymistä, eikä tieto- ja taitotasoa niin kuin ennen on tehty.
Arvioinnin tarkoituksena on antaa oppilaalle monipuolista palautetta. Sitä annetaan koko ajan. Edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta. Arviointi ei perustu vain kokeissa saavutettuihin tuloksiin, vaan oppilaan mukana oloon tunneilla ja kotitehtävien tekemiseen.
Numeroarviointi on tarkka, mutta samalla julma tapa kuvata oppilaan menestystä. Sanallinen arvio kuvaa edistymistä, oppimista ja työskentelyä paljon monipuolisemmin, mutta vaatii myös opettajalta uudenlaista oppilaan arviointia.
Oppilaat kyllä arvioinnin uudistuksessa pärjäävät. He ovat useimmissa kouluissa toteuttaneet jo itsearviointeja: missä olen hyvä, missä huono, miten olen edistynyt suhteessa tavoitteeseen.
Jatkossa koulu tulee entistä useammin ottamaan yhteyttä vanhempiin. Heidät kutsutaan oppilaan kanssa koululle arviointikeskusteluihin. Siksi vanhempien olisi syytä perehtyä oppimisen arvioinnin muutoksiin.
Vanhemmat haluaisivat tunnetusti numeroita todistukseen. Ohjaava ja kehittävä palaute on koululaisen kannalta parempi asia. Vähän kun kehityskeskustelut omalla työpaikalla.