Suomi elää ahdinkoista aikaa, mutta terveys- ja hyvinvointipalvelut ovat edelleen hyvää tasoa. Niin niiden kuuluu nykyaikaisessa, modernissa maassa ollakin.
Hyvinvointi-Suomen arvo ja merkitys näkyy kaikessa. Eletään pitempään ja paremmin. Moni tämän päivän kasikymppinen vastaa hyvinkin 1960-luvun kuusikymppistä. Satavuotiaitten synttärikahveja juodaan jo tuon tuosta, siellä täällä.
Tämän ison, tosiasiallisen harppauksen seurauksena suuri osa suomalaista siirtyy eläkkeelle hyväkuntoisena ja vireänä. Siirtyminen pois työelämästä ei olekaan enää lopun alkua, vaan yhä useammalle uuden, mutta edelleen aktiivisen elämänvaiheen alku.
Päivän ohjelma ja rutiinit muuttuvat, mutta monen kohdalla kiire ja touhotus voi jatkua lähes entiseen malliin. Euroissakin – tosin vain keskimäärin – suomalainen eläkeläinen voi paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
Liikkuminen ja liikunta tekee kaikille ikäluokille hyvää. Tutkimus kertoo, että liikunta lisääntyy, kun eläkevuodet alkavat. Kyseistä suomalaistutkimusta tehtiin Helsingin ja Turun yliopistojen lisäksi Harvardin yliopistossa ja University College Londonissa.
Tutkimuksessa seurattiin runsasta 5 000 suomalaista kunta-alan työntekijää, jotka jäivät eläkkeelle vuosina 2000-2011. He kertoivat vapaa-ajan liikunnastaan sekä ennen eläkkeelle jääntiä että sen jälkeen. Kysely toistettiin useita kertoja.
Kohtuullisesti rasittava liikunta lisääntyi keskimäärin tunnilla viikossa eläkkeen alkamisen myötä. Tällaiseksi liikunnaksi katsottiin reipas kävely ja hölkkä, joissa syke nousee sen verran, että hikoilee ja hengitys tihenee.
Liikunnan lisäys tasaantui jonkin verran myöhemmin, mutta liikuntaa käytetty aika jäi edelleen isommaksi kuin työelämävaiheessa. Tutkimus myös paljasti, että liikuntaa välttelevien määrä suorastaan romahti eläköitymisen myötä.
Yksi tutkimuksen tekijöistä, akatemiatutkija Sari Stenholm Turun yliopistosta pitää (HS.20.4.) tätä yhtenä tutkimuksen tärkeimpänä löydöksenä. Vaikka työikäisenä ei olisi tottunut liikkumaan, siihen voi oppia ja tykästyä ikä-ihmisenä.
Säännöllinen liikunta voi aivan merkittävästi esimerkiksi jatkaa edellytyksiä asua kotona. Tätä kautta siihen liittyy myös valtava taloudellinen ja yhteiskunnallinen intressi. Valitettavasti kuntien tarjoamat liikuntapalvelut eläkeikäisille vaihtelevat. Osa tarjoaa, osa ei.