Rovaniemen puistojen, virkistysalueiden ja katujen kunnossapidosta vastaava Alltime Oy myrkyttää liikenteenjakajissa ja katukivetysten väleistä kasvavia rikkakasveja. Kasvien hävittämisessä torjunta-aineena käytetään glyfosaattia, jonka haitallisuudesta ihmiselle kiistellään.
Rovaniemen alueen työpäällikkö Tanja Jurvansuu Alltime Oy:stä, miksi haittakasveja torjutaan glyfosaatilla?
– Asiasta on sovittu tilaajan eli Rovaniemen kaupungin kanssa. Aineella käsitellään kivetysalueita ja liikenteenjakajia, joista puskee merkittävät määrät ruohoa. Se on tehokas tapa poistaa oikein valtavasti heinittyneet paikat.
Puistoalueita ei käsitellä torjunta-aineilla, vaan ne hoidetaan mekaanisesti. Yleensä puistoalueita ei ole tapana käsitellä kemikaaleilla, koska alueilla on usein paljon lapsia, jotka saattavat laittaa aineella kyllästettyjä kasveja suuhun.
Rikkaruohokitkennässä voidaan pienemmillä alueilla käyttää myös muun muassa kuumavesipesuria, sokerointia tai harjausta.
– On muistettava, että glyfosaatti on Suomessa erittäin paljon käytetty torjunta-aine, etenkin maanviljelyksessä. Sitä käytetään Suomessa 800 000 litraa vuosittain. Rovaniemellä käytettävä määrä tänä kesänä on alle sata litraa.
Onko glyfosaatti vaarallinen aine eläimille tai ihmisille?
– Glyfosaattia laimennetaan veteen ennen kuin sitä ruiskutetaan tuhottavien kasvien päälle eikä sellaisenaan aiheuta ympäristölle vaaraa. Ainetta ei saa kuitenkaan syödä tai juoda.
Jos esimerkiksi koira kävelee myrkytetyn kohdan yli, silloin kun se on vielä märkä, koiran tassut kannattaa pestä, ennen kuin sen päästää sisälle.
– Glyfosaatista on puhuttu viime aikoina paljon, ja ainetta myös tutkitaan tarkoin, mikä on hyvä asia. Euroopan unioni on kieltänyt glyfosaattivalmisteissa käytetyn haitallisen POEA-kemikaalin, eikä sitä siis ole Alltimen käyttämässä valmisteessa.
Alltimen käyttämä glyfosaatti on Tukesin hyväksymä, tarkoin säännelty aine. Sitä ei voi yksittäinen kuluttaja ostaa ja sen käyttöön tarvitaan koulutus.
Jos aineesta ei ole vaaraa eläimille tai lapsille, niin miksi aineen päältä kulkeneen koiran tassut pitää pestä?
– Jos koira hyppii esimerkiksi ruokapöydälle, niin näkisin hyvänä asiana puhdistaa tassut.
Miten aine vaikuttaa kasviin? Jääkö käsittelystä jälkiä maahan?
– Glyfosaatti tehoaa vain kasvin vihreisiin osiin, josta se imeytyy kasvin solurakenteisiin ja etenee juuriin tappaen kasvin.
– Kasvin päälle ruiskutettu aine tummentaa maata, kun se on vielä märkää, mutta käsittelystä ei jää pysyvää jälkeä maahan.
Kuinka isoja alueita Rovaniemellä aineella on käsitelty?
– Liikenteenjakajien ja kivettyjen alueiden koko vaihtelee muutamista neliöistä joihinkin kymmeniin neliöihin. Kivetyistä alueista meillä ei ole käytössä tarkkoja neliömääriä.
Suurin osa Rovaniemen kohteista on jo käsitelty aineella. Keskustassa on vielä muutama pääväylä ja niiden jakajat, jotka hoidetaan yöllä. Näissä paikoissa on paljon liikennettä, ja liikenteen seassa työskentely on työntekijöillemme aina vaaran paikka.
Lisäksi tällaisilla paikoilla työskentely päivisin aiheuttaa häiriöitä muulle liikenteelle.
Hautaustoimen päällikkö Miia Ylipulli Rovaniemen seurakunnasta, miten seurakunta kitkee haittakasveja hautausmailla?
– Rovaniemen hautausmaita sekä hoitosopimuksen alaisia yksityishautoja siistitään mekaanisesti. Hautausmaiden hiekkakäytäviä harataan ja lanataan ja istutuksia hoidetaan käsin. Ongelmallisia paikkoja ovat yleensä asfaltin ja laattojen reunoista puskevat rikkaruohot, jotka nypitään käsin, jos on aikaa.
– Onhan se aikaa vievää, erityisesti hiekkakäytävät vaativat paljon kunnostusta, koska ne menevät helposti kuopille.
Rovaniemen seurakunnalle myönnettiin vuonna 2008 ympäristödiplomi, jossa sitouduttiin ympäristöystävällisiin torjuntakeinoihin. Diplomi ei ole enää voimassa, mutta linjausta noudatetaan yhä. En muista, milloin seurakunta olisi viimeksi käyttänyt rikkakasvien torjunta-aineita, siitä mahtaa olla aikaa.
– Seurakunta hoitaa Rovaniemellä 14 hautausmaata ja noin 2500 yksityistä hautapaikkaa. Yhteensä hoidettavana on 56 hehtaaria.
Uusi Rovaniemi ei tavoittanut asian tiimoilta kaupungin puutarhuri Mirja Vääräniemeä.
Kiistelty glyfosaatti
Eniten myyty rikkakasvien torjuntaan käytettävä aine Suomessa.
Vuonna 2016 Suomessa glyfosaattia myytiin tehoaineeksi 848 tonnia.
Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC:n mukaan glyfosaatti tulisi luokitella todennäköisesti ihmiselle syöpää aiheuttavaksi kemikaaliksi.
Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) taas ei luokittele glyfosaattia syöpävaaralliseksi.
EU:n komissio on kuitenkin määrännyt, että glyfosaattivalmisteet eivät saa sisältää POEA-apuainetta (polyetoksiloitua talialkyyliamiinia). Sen epäillään olevan glyfosaattia haitallisempi aine.
Glyfosaatti on hyväksytty EU:ssa vuoden 2022 loppuun asti. Glyfosaattivalmisteiden arviointi ja lupien uusimisprosessi on jäsenmaissa parhaillaan käynnissä.
Suomessa glyfosaattivalmisteiden käyttö ennen puintia on kielletty leipäviljoilla eikä niillä saa pakkotuleennuttaa viljaa.
Uusien, markkinoille tulevien glyfosaattivalmisteiden myyntiteksteissä aineen käyttö aiotaan kieltää päiväkotien ja koulujen pihoilla, leikkipuistoissa sekä viljelemättömillä alueilla, kuten päällystetyillä/kivetyillä alueilla.