Kaup­pa­kes­kus vetää puo­leen­sa ki­vi­jal­ka­yrit­tä­jiä

Matkailun noste näkyy myynnissä: ketjuliikkeet tahkoavat Rovaniemellä huipputuloksia.

Mainoa Craft & Design muutti lokakuussa Rinteenkulmaan. Yrittäjä Irma Annanpalo-Tuiskun mukaan muutto on tuonut uusia asiakkaita. Noin puolet asiakaskunnasta on matkailjoita, puolet paikallisia.
Mainoa Craft & Design muutti lokakuussa Rinteenkulmaan. Yrittäjä Irma Annanpalo-Tuiskun mukaan muutto on tuonut uusia asiakkaita. Noin puolet asiakaskunnasta on matkailjoita, puolet paikallisia.
Kuva: Jouni Porsanger

Rovaniemeläinen kotimaisen käsityön ja muotoilun erikoisliike Mainoa Craft & Design Shop muutti lokakuussa Rovakadulta kauppakeskus Rinteenkulmaan. Yrittäjä Irma Annanpalo-Tuiskun tavoitteena oli päästä kadunvartta vuolaamman asiakasvirran äärelle.

Ensivaikutelma on, että tavoite toteutuu.

– Asiakkailta on tullut kiitosta, että tänne on helpompi pistäytyä muiden asioiden ohessa. Enää ei ole konkreettista kynnystä ylitettäväksi, vaan tässä olemme samaa avointa tilaa muun keskuksen kanssa, Annanpalo-Tuisku sanoo.

Mainoa on yksi Rinteenkulman ja Revontulen uusista, paikallisten yrittäjien muotoilu- ja sisustusalan liikkeistä. Loppusyksyn aikana Revontulessa on avautunut suomalaisten tuotteiden lifestyle-myymälä Valkko ja Rinteenkulmassa sisustusliike De Anna. Lisäksi Rovakadulla toimiva sisustusliike Koti & onni muuttaa Rinteenkulmaan.

Revontulessa toimivan Valkko-kaupan yrittäjä Riikka Määttä kiitelee uutta liiketilaa. Tällä haavaa vuokrasopimus jatkuu maaliskuulle.
Revontulessa toimivan Valkko-kaupan yrittäjä Riikka Määttä kiitelee uutta liiketilaa. Tällä haavaa vuokrasopimus jatkuu maaliskuulle.
Kuva: Jouni Porsanger

Kauppakeskusten tavoitteena on tarjota asiakkaille sopivassa suhteessa kansainvälisiä ja kotimaisia ketjuliikkeitä sekä persoonallisia paikallisia yrityksiä.

– Ketjuilla ei ole mitään suurta buumia laajentaa tällä hetkellä. Etenkin muualle kuin Helsinkiin avattava liike vaatii aina hyvät perustelut, mutta Rovaniemi alkaa olla vetovoimaisimpia paikkakuntia heti pääkaupunkiseudun jälkeen, Revontulen kauppakeskusjohtaja Hanne Martimo sanoo.

Syyksi Rovaniemen maineelle maailmalla Hanne Martimo arvioi matkailun tuoman nosteen.

– Jotkut nykyisistä ketjuliikkeistämme ovat tehneet Rovaniemellä Suomen tai jopa Euroopan liikkeidensä huipputulosta.

Kauppakeskusten haasteeksi hän myöntää sen, että niiden toiminta on suunniteltu pitkälti pitkiä vuokrasopimuksia solmivien ketjujen ehdoilla.

–  Aukioloaikoihin sitoutuminen voi olla suuri hyppäys paikalliselle yrittäjälle. Matkailijoita kuitenkin kiinnostavat erityisesti paikalliset liikkeet, joten koetamme löytää uudenlaisiakin ratkaisuja tähän.

Kaikkiaan Revontulella menee Martimon mukaan mukavasti.

– Uskon, että tämän vuoden aikana ylitämme vuoden 2017 tilanteen sekä kävijämäärien että myynnin osalta.

Myös Rinteenkulman täyttöaste on hyvä, kauppakeskuksen johtaja Pekka Rinne sanoo. Keskuksen uusia ketjuliikkeitä edustavat marraskuussa avautunut ruotsalaistaustainen Partioaitta sekä suomalainen kenkäliike Sievi.

Entisestä Anttilan pohjakerroksesta avautuu pian uusi uloskäynti parkkihalliin, joka laajenee ensi vuonna yhdyskäytäväksi naapurikauppakeskus Revontuleen.

– Joitakin liikkeitä tähän vielä mahtuu, neuvotteluja käydään parhaillaan, Rinne lisää.

Revontulessa suunnitellaan vielä yhdyskäytävän yhteyteen avattavien liiketilojen kokoonpanoa.

– Lupaavalta näyttää. Sopimusteknisistä syistä en voi kuitenkaan kertoa enempää, Hanne Martimo sanoo.

Keskustan kauppakeskuksista perinteikkäin, Sampokeskus, vaihtoi kuun vaihteessa omistajaa, kun Trevian Suomi Kiinteistöt osti sen Cityconilta.

– Sijaintihan on mitä keskeisin, ja Arinan hotellihanke naapurissa parantaa sitä entisestään, arvioi yrityksen rovaniemeläislähtöinen salkunhoitaja Amalia Pöyry.

Hän näkee kehittämistä juuri kauppakeskuksen matkailijoille soveltuvissa palveluissa.

– Ei vain uusia vaateliikkeitä, vaan esimerkiksi ravintolapuolen laajentaminen voisi olla oikea suunta.

Toimistotilojen kysyntä on ollut poikkeuksellisen suurta niin Sampokeskuksessa kuin Revontulessa. Suurin yksittäinen syy tähän on kaupungintalon työntekijöiden tarve väistötiloille.

– Mahdollisesti kauppakeskuksen yläkerrassa liiketilaa voidaan muuntaa toimistokäyttöönkin jollain aikavälillä, Amalia Pöyry arvioi.

Ei merkkejä taantumasta
Veera Vasara

Vaikka pieniä liikkeitä muuttaa katutasosta kauppakeskuksiin, riittää Rovaniemen keskustan kivijalkaliiketiloihinkin vuokralaisia , arvioi toimitusjohtaja Juha Seppälä Rovaniemen kehityksestä.

– Valtakadulla muun muassa ravintoloita ja ohjelmapalveluyrityksiä, Rovakadulla useita kiinteistönvälitysyrityksiä ja parturi-kampaamoita, hän mainitsee.

Kauppaliikkeiden väistyttyä katutasoon on muuttanut myös muun muassa konsulttifirmoja ja kolmannen sektorin toimijoita.

Rovaniemen Kehitys tekee jälleen alkuvuodesta keskustan liiketilojen täyttöasetta mittaavan elinvoima-analyysin. Viimeksi lokakuussa 2017 tehdyn seurannan tulos oli koko maan tilanteeseen nähden hyvä: Rovaniemeen keskustan liiketiloista oli tyhjillään alle viisi prosenttia.

Seppälän mukaan Rovaniemellä ei ole toistaiseksi nähtävissä merkkejä taantumasta. Kauppakeskusten Hanne Martimo ja Pekka Rinne ovat samoilla linjoilla.

– Ei tosiaan. Täällä on nyt hyvä pöhinä, ihmiset luottavat omaan talouteensa ja tämä näkyy myös ostoskäyttäytymisessä, Martimo kuvaa.

Ilmoita asiavirheestä