Ruokakesko kertoi viime marraskuussa ostavansa Suomen lähikauppa Oy:n pääomasijoittaja Tritonilta, joka on Jerseyn veroparatiisisaarelle rekisteröity yhtiö. Lähikaupalla on runsaat 640 Siwa- ja Valintatalo-myymälää eri puolilla Suomea ja yhteensä yli 4000 työntekijää. Kauppahinta oli 60 miljoonaa euroa.
Keskon pääjohtaja Mikko Helander perusteli ostoa Keskon halulla kasvaa päivittäistavarakaupassa. Kaupan jälkeenkin Kesko on yhä S-ryhmää pienempi kauppaketju Suomessa.
S-ryhmän markkinaosuus on 46 prosenttia, kun K-ryhmän ja Suomen Lähikaupan yhteenlaskettu markkinaosuus jää 39,1 prosenttiin.
Toteutuakseen kauppa edellytti Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää. Viime tammikuussa varmistui, että virasto ryhtyy selvittämään yrityskaupan vaikutuksia.
Kilpailuvirasto totesi oston lisäävän vähittäiskaupan keskittymistä Suomessa. Se lupasi myös selvittää, estääkö yrityskauppa olennaisesti kilpailua markkinoilla. Mikäli näin näyttäisi olevan, markkinaoikeus voisi kieltää kaupan tai edellyttää, että Kesko myy osan liikkeistä eteenpäin.
Tällä viikolla Kilpailuvirasto antoi päätöksensä. Sen mukaan Keskon on yritettävä myydä 60 Suomen Lähikaupan myymälää kilpailijoille. Jos Kesko ei myynnissä onnistu, kaupantekoa jatkaa osapuolista riippumaton uskottu mies.
Toisaalta virasto myöntää, että ostajia voi olla vaikea löytää. Vaikka kauppoja näistä myymälöistä ei lopulta syntyisikään, Keskon lupaa ostaa Suomen Lähikauppa ei peruta.
Mistä tällainen päätös johtuu? Arvioidaan, että Lähikauppa-ketju olisi mennyt ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa nurin. Toisaalta saksalaisen Lidl-ketjun laajeneminen ja kiristynyt hintakilpailu ovat jo muuttaneet markkinatilannetta Suomessa. Kilpailu on lisääntynyt.
Sitäkin on pohdittu, kuinka hyvin Kilpailuviraston päätös istuu vapaaseen markkinatalouteen? Valtion virasto luettelee paikkakuntakohtaisesti, mitkä kaupat Kesko joutuu myymään. Lapissa tällaisia kauppoja ovat Rovaniemen Ounasmetsän, Ivalon ja Inarin Siwat sekä Kolarin Valintatalo.
Vähittäiskauppa on Suomessa erittäin keskittynyt. Haja-asutusalueilla se ei ole kuitenkaan ainoa ongelma. Ihmisten muuttaessa kaupunkeihin monessa kirkonkylässä ollaan tyytyväisiä, kunhan edes pari kauppaa jatkaa toimintaansa. Kilpailussa onkin isot erot maan eri osien välillä.