Keskiaikaisen Pyhän Mikaelin kirkon välikatosta piti viime keväänä vain karkottaa pulut estämällä verkoin niiden pääsy tilaan. Pieni huoltotyö paljasti vakavia vaurioita rakenteissa.
–Verkottaminen onnistui kyllä, mutta siivousta ei voitukaan tehdä, koska rakennustelineitä ei voitu sitä varten pystyttää, kertoo Keminmaan seurakunnan kirkkoherra Sanna Komulainen .
Heikoiksi syöpyneet kantavat rakenteet eivät olisi kestäneet telineitä.
–Vuosien mittaan pulujen jätökset ovat syövyttäneet kattoa osin paperinohueksi. Jätöksiä on tullut katon läpi kirkkosaliinkin.
Kattomaalaukset salissa ovat peräisin 1600-luvulta, harvinaisia ja arvokkaita.
Kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkala kiittelee sattumaa ja fiksuja ihmisiä.
–Kävimme Museoviraston intendentin kanssa keväällä tutkimassa tilannetta. Osoittautui, että se vaatii nopeita toimia. Onni onnettomuudessa oli, että seurakunnassa oli päätetty ryhtyä verkottamiseen ja siivoukseen sekä se, että työntekijät totesivat heti vauriot eivätkä rikkoneet mitään.
Pihkalan mukaan katto on paikoin todella hauras.
–Kirkon upeasti säilyneet kattomaalaukset ovat ainutlaatuisia. Keskiaikaisen kirkon kattorakenteita on viime vuosina korjattu esimerkiksi Sipoossa, mutta siellä ei maalauksia ollut.
Aikakauden kirkkorakennuksissa välikatto on rakennettu joko lautaholvina tai muuraamalla.
–Tutkimusten mukaan muuratut holvit ovat kuuluneet suunnitelmiin, mutta koska kirkko ei enää 1500-luvulla ole ollut niin äveriäs, rahat ovat loppuneet ja on päädytty lautarakenteisiin.
Restaurointitöihin Keminmaassa kuluu yliarkkitehti Pihkalan arvion mukaan korkeintaan kaksi kesää.
–Olemme saaneet hyvät selvityksen tekijät helsinkiläisestä arkkitehtitoimistosta Livady Oy:stä, joka vastasi myös Sipoon kirkon katon korjaustöistä. Raportti valmistui kesällä. Olen ollut sitä Museoviraston edustajan kanssa kuulemassa. Olemme nyt mahdollisimman pian tulossa paikan päälle Keminmaahan.
Restaurointi on niin erikoisammattityötä, ettei osaajia löydy Suomesta kovin helposti.
–Vielä tarvitaan jonkin verran kokouksia ja lisäselvityksiäkin. On tärkeää, että kunnostus tehdään huolella ja oikein, jotta vastaisuudessa ei synny suuria ongelmia.
Vanhan kirkon korjaustöitä ei ollut seurakunnassa budjetoitu lähivuosille.
–Uuteen kirkkoon oli suunniteltu vuodelle 2019 ulkoseinien rappaus ja sisäkaton maalaus. Ne ovat rapistuneet aika pahasti. Saattaa olla, että aikataulu nyt muuttuu, kirkkoherra Sanna Komulainen sanoo.
Taloudellista tukea seurakunta on toki saamassa.
–Kirkolla on rakennusavustusjärjestelmä. Suojeltujen rakennusten korjauksiin on enemmän määrärahoja kuin muiden kiinteistöjen. Laskentakaava ottaa huomioon myös seurakunnan verotulot sekä kirkkojen määrän, yliarkkitehti Antti Pihkala kertoo.
–Pyhän Mikaelin kirkko on noteerattu poikkeukselliseksi kohteeksi.
Keminmaan vanha kirkko on ollut suosittu turistikohde. Vierailijoita on kiinnostanut paitsi rakennus, myös kirkon lattian alla lepäävä kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen muumio.
–Ehdimme kesällä 2016 markkinoida jälleen kirkkoa ja herättää tietoisuutta sen olemassaolosta. Sitten jouduimmekin sulkemaan kirkon turvallisuussyistä, Sanna Komulainen harmittelee.
Seurakunta joutui perumaan Pyhän Mikaelin kirkkoon tälle kesälle sovittuja häitä ja muita tilaisuuksia turvallisuussyistä. Parin vuoden tauko toiminnassa on silti lyhyt aika kirkon historiassa.
Keminmaan seurakunnan kirkot
1300-luvun alussa perustetun seurakunnan ensimmäiset kaksi kirkkoa olivat puurakenteisia ja sijaitsivat lähempänä Perämerta.
Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin vuosina 1530–1660. Kristuksen kärsimyshistoriaa esittävät kattomaalaukset ovat vuodelta 1650, pyhimysten kuvat, kastemalja ja vihkivesiastia katoliselta ajalta. Kirkkoa käytettiin 1800-luvulla ruumishuoneena ja talvihautana. Vuonna 1957 rakennus peruskorjattiin ja kalustus uusittiin. Vuonna 1629 kuolleen kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen muumio lepää kirkossa.
Arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirtämä ja vuonna 1827 valmistunut Uusi kirkko on seurakunnan viides. Rahat kirkon rakentamiseen saatiin keisari Aleksanteri I:ltä, kun 1797 valmistunut kivikirkko osoittautui kelvottomaksi.