Mainos

Kattava va­kuu­tus­pa­ket­ti on yrit­tä­jän pe­las­tus­ren­gas pahan päivän varalle – ”Olkaa skarp­pi­na ja var­mis­ta­kaa, että va­kuu­tuk­set ovat riit­tä­väl­lä ta­sol­la”

Miten varautua tietojärjestelmän hakkerointiin? Entä tulipaloon, vesivahinkoon tai työkyvyttömyyteen? Miten turvata yrityksen talous ja tulevaisuus? Sitä pääsi pohtimaan kaksi Lapin Yrittäjien yrittäjäjäsentä, joista kumpikin tasan tarkkaan tietää, millaiseen liriin yrittäjä voi ilman vakuutuksia ajautua. Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö puolestaan kertoo, miksi vakuuttaminen ei aina oikein nappaa.

Lapin Yrittäjiin kuuluvan Vintikin yrittäjä Seppo Salo sai kantapään kautta oppia tietoturvavakuutuksen merkityksen omassa yritystoiminnassaan. ”Vasta kun tietojärjestelmämme hakkeroitiin, ymmärsin, ettemme olleet päivittäneet tietoturvaa moneen vuoteen. Vakuutusyhtiöt kilpailutettuani toivon, että jatkossa vakuutukset tulisivat olemaan riittävän korkealla tasolla ja myös kommunikointi vakuutusyhtiön kanssa tehokkaampaa”, Salo sanoo.
Lapin Yrittäjiin kuuluvan Vintikin yrittäjä Seppo Salo sai kantapään kautta oppia tietoturvavakuutuksen merkityksen omassa yritystoiminnassaan. ”Vasta kun tietojärjestelmämme hakkeroitiin, ymmärsin, ettemme olleet päivittäneet tietoturvaa moneen vuoteen. Vakuutusyhtiöt kilpailutettuani toivon, että jatkossa vakuutukset tulisivat olemaan riittävän korkealla tasolla ja myös kommunikointi vakuutusyhtiön kanssa tehokkaampaa”, Salo sanoo.

Kun Lapin Yrittäjiin kuuluvan, Rovaniemen Vintikin tietojärjestelmä viime keväänä hakkeroitiin ja yritykseltä vaadittiin lunnaita uuden salasanan taakse pantattujen tietojen vapauttamiseksi, teki yrittäjä Seppo Salo nopeasti päätöksen: lunnaita ei maksettaisi, vaan asiasta tehtäisiin rikosilmoitus ja yritystiedot pyrittäisiin pelastamaan. Pintaan nousi myös yksi toive ylitse muiden: kunpa voimassa olevat vakuutukset korvaisivat koituneet tappiot. Ihan niin ei kuitenkaan tapahtunut. Pelastava elementti, eli tietoturvavakuutus puuttui.

– Meillä oli kyllä keskeytysvakuutus, jonka luulin tarkoittavan sitä, mitä nimikin antaa ymmärtää. Eli vakuutus sen varalle, että yritystoiminta joudutaan syystä tai toisesta keskeyttämään. Mutta hakkeroinnin yhteydessä selvisi, että se kattaakin vain vesi- ja palovahingoista koituneet keskeytykset, Salo sanoo.

– En ilmeisesti ollut ymmärtänyt sitä ilmaisumuotoa oikein. Vakuutusyhtiöissä tunnutaan usein puhuvan jotenkin ylemmällä tasolla, sellaista kieltä, josta jää helposti yksityiskohtia ymmärtämättä, hän pohtii.

Yritystoiminnan keskeytyessä ja liikkeen ollessa suljettuna kahden päivän ajan tietoturvajärjestelmän ja sen sisältämien tietojen pelastustoimien tähden, alkoi Salo kartoittaa uudelleen seitsemän toimintavuotensa aikana palvelutarjontaansa vauhdilla kasvattaneen yrityksen vakuutustilannetta. Miten hyvin oma talous ja tulevaisuus oli turvattu? Mikä vakuutus kattoi mitäkin? Vastasivatko vakuutukset nykyistä tarvetta?

– Otin yhteyttä vakuutusyhtiöön ja pyysin, että he puhuisivat minulle oikeaa kieltä. Selvitimme asioita perusteellisesti ja kilpailutin kaksi vakuutusyhtiötä. Sen pohjalta tulen tekemään päätöksen kevään aikana. On huojentavaa tietää, että jatkossa vakuutukset tulevat vastaamaan yrityksemme tarpeita, Salo summaa.

Huojennus on hintansa väärti

Moni yrittäjä voinee yhtyä Salon kokemukseen: kun tietää yrityksensä olevan ”pahan päivän varalle” vakuutettu aina irtainta, toimitiloja, tekniikkaa, henkilöstöä ja omaa itseä myöten, voi yrittäjä huokaista helpotuksesta. Ja päinvastoin: tieto siitä, että jokin vakuuttamatta jäänyt osa-alue voi kolhaisun saatuaan romuttaa koko yritystoiminnan Akilleen kantapään tavoin, antaa oman lisänsä stressitekijöiden kekoon. Siltä kokemukselta jokainen yrittäjä haluaisi varmasti välttyä. Niin myös Ranualla, Rovaniemellä ja Oulussa toimivan, Lapin Yrittäjiin kuuluvan Veken Kalusteen yrittäjä Veijo Ranua.

– Me olemme aina pyrkineet ennakoivasti varautumaan myös ikäviin asioihin turvaamalla toimintamme riittävillä vakuutuksilla. Yrityksemme historiassa vakuutuksia on tarvittu merkittävissä määrin viisi kertaa. Kerran, tulipalon sattuessa koko yrityksen tulevaisuus oli kiinni kattavista vakuutuksista, Ranua kertoo.

Kattavat vakuutukset ovat pelastaneet Lapin Yrittäjiin kuuluvan Veken Kalusteen monesta pinteestä vuosien aikana. ”Matkan varrella olemme joutuneet kosketuksiin niin veden kuin tulenkin kanssa, jolloin esimerkiksi keskeytysvakuutuksella on ollut tärkeä rooli. Vakuutuksia meillä on laajalti ja niiden kattavuus tarkistetaan vuosittain”, yrittäjä Veijo Ranua kertoo.
Kattavat vakuutukset ovat pelastaneet Lapin Yrittäjiin kuuluvan Veken Kalusteen monesta pinteestä vuosien aikana. ”Matkan varrella olemme joutuneet kosketuksiin niin veden kuin tulenkin kanssa, jolloin esimerkiksi keskeytysvakuutuksella on ollut tärkeä rooli. Vakuutuksia meillä on laajalti ja niiden kattavuus tarkistetaan vuosittain”, yrittäjä Veijo Ranua kertoo.

Veijo Ranua on ottanut hyvän tavan tavaksi: hän tapaa päivittää yrityksensä vakuutukset kerran vuodessa aina vuotuisen tilinpäätöksen jälkeen. Nykyinen vakuutuspaketti onkin oikein mittava ja kattava ulottuen aina pakollisista yritysvakuutuksista keskeytysvakuutukseen ja henkilöstön ja yrittäjän itsensä sairastumisen ja kuoleman turvaaviin vakuutuksiin asti. Myös kaikille yrittäjille pakollinen yrittäjäeläkevakuutus, eli YEL on ollut Ranuan mukaan riittävällä tasolla aina yrityksen alkuajoilta, eli vuodesta 1993 asti.

– Suosittelen kaikkia yrittäjiä päivittämään vakuutuksensa säännöllisesti ja kilpailuttamaan ahkerasti vakuutusyhtiöitä. On myös muistettava, että halvin ei aina ole se paras. Kun satsaa kerralla enemmän, se maksaa itsensä pitkässä juoksussa takaisin, Ranua ynnää.

Myös Salon mielestä riittävän turva- ja vakuutustason tuoma helpotuksen tunne on hintansa väärti.

– Vaikka vakuutusten hinnat nousevat koko ajan asettaen omia haasteitaan myös liiketoiminnalle, on ne helpompi hyväksyä silloin, kun tietää vakuutusten kattavan kaikki mahdolliset vastoinkäymiset. Silloin nimittäin kirpaisee, kun huomaa, ettei vakuutus korvaakaan sitä, mitä luuli sen korvaavan, Salo tietää.

Bisneksen kannalta Salo jakaa vakuutusasiat nykyään kahteen osaan: vakuutuksiin, jotka kattavat koko liiketoiminnan tiloja irtainta ja työntekijöitä myöten sekä vakuutuksiin, jotka kattavat yrittäjän itse.

– Kaikki lähtee siitä, että tilat ja henkilökunta on turvattu. Satsaan aina ensisijaisesti henkilökuntaan, sillä on myös yrittäjän etu, että työntekijät saavat nopeasti apua esimerkiksi sairauden tai työtapaturman sattuessa. Se on hyöty, jonka rinnalla vakuutuksen hinta on ihan peanuts, Salo kiteyttää.

Ylittämätön YEL

Vakuutusten tärkeyden tiedostamisesta huolimatta monilla tuntuisi olevan vajavaiset vakuutukset oman yrityksen tarpeisiin nähden. Suomen Yrittäjien tekemien kyselyjen mukaan erityisesti aloittavilla, nuorilla yrittäjillä niin lakisääteisen kuin vapaaehtoisen turvan taso on merkittävän matalalla. Näin siitä huolimatta, että vakuutusten tiedetään olevan yrityksen perusturvan takaava pelastusrengas. Miksi siis moinen uhkarohkeus?

– Vakuutukset saatetaan nähdä ylimääräisinä kuluina, mikä on osin ymmärrettävää. Aloittava yrittäjä nipistää sieltä, mistä se on mahdollista ja toiminnasta pyritään saamaan kannattavaa nopeasti. Erityisesti nuoren, aloittavan yrittäjän olisi kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että yritystoiminta on turvattua myös tulevaisuuden varalle, huomauttaa Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Tärkeimpiin tulevaisuuden turvaamisen toimenpiteisiin lukeutuu yrittäjän eläkevakuutus, eli YEL. Kyseessä on lakisääteinen, tietyin edellytyksien kaikille yrittäjille pakollinen järjestelmä, jonka tarkoitus on turvata toimeentulo paitsi vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen, myös esimerkiksi kuoleman tai työkyvyttömyyden varalta. YEL:in osalta juuri tulevaisuus-aspekti unohtuu usein.

– YEL-työtulo määrittää siis yrittäjän sosiaaliturvan tason, ei ainoastaan eläkkeellä, vaan myös työuran aikana. Se tarkoittaa esimerkiksi etuuksia, joita maksetaan työkyvyttömyyden, työttömyyden tai vastasyntyneen lapsen hoidon ajalta. Siksi jokaisen olisi hyvä pohtia, miten näille vakuutusmaksuille saisi omalla kohdallaan riittävästi vastinetta, hän sanoo.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténin mielestä on järkeen käypää, että etenkin aloitteleva yrittäjä säästää esimerkiksi vakuutuksissa. ”Erityisesti aloittavilla, nuorilla yrittäjillä sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen turvan taso on tutkitusti merkittävän matalalla. Erityisesti tämän yrittäjäryhmän olisikin tärkeää huomata myös, että esimerkiksi YEL-työtulo määrittää etuuksien tason muun muassa perhevapaiden ajalta ja työkyvyttömyyden osalta”, hän korostaa.
Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténin mielestä on järkeen käypää, että etenkin aloitteleva yrittäjä säästää esimerkiksi vakuutuksissa. ”Erityisesti aloittavilla, nuorilla yrittäjillä sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen turvan taso on tutkitusti merkittävän matalalla. Erityisesti tämän yrittäjäryhmän olisikin tärkeää huomata myös, että esimerkiksi YEL-työtulo määrittää etuuksien tason muun muassa perhevapaiden ajalta ja työkyvyttömyyden osalta”, hän korostaa.

Hellsténin mukaan YEL-järjestelemästä liikkuu yrittäjien keskuudessa paljon vanhentunutta ja väärää tietoa, mikä vaikuttaa osaltaan yrittäjien asenteisiin. Muiden vakuutusten tapaan se koetaan helposti turhana menoeränä. Etenkin tuoreet yrittäjät saattavat kokea YEL-maksut usein haasteellisiksi ja kalliiksi, mistä syystä ne myös usein otetaan mahdollisimman alhaisella ja riittämättömällä tasolla. Lopulta kyse on kuitenkin, ei vähempää kuin yrittäjän tärkeimmästä vakuutuksesta ja sosiaaliturvan perustasta.

– Yrittäjät puhuvat usein YEL:n tuotosta. Kyseessä on kuitenkin nimensä mukaisesti vakuutus ja on siksi huonosti verrattavissa sijoittamiseen. Yrittäjät kuitenkin herkästi kokevat sen sellaisena. Vakuutuksen hintaa ja maksulla saatavia etuja vertaillaan myös esimerkiksi maatalousyrittäjien MyEL- ja työntekijöiden maksamiin TyEL-maksuihin ja koetaan, että yrittäjien vakuutus on paljon kalliimpi. Todellisuudessa asia ei ole niin mustavalkoinen, Hellstén tietää.

Yrittäjät skarppina

Jokainen yrittäjä sen tietää: yrittäjän on otettava tiettyjä pakollisia, lakisääteisiä vakuutuksia henkilöstönsä turvaamiseksi. Sen lisäksi tarjolla on mittava määrä vapaaehtoisia vakuutuksia, joista jokainen yrittäjä voi poimia oman yritystoimintansa kannalta keskeisimmät vaihtoehdot omaisuutensa, tilojensa, tekniikan, oman itsensä – ja ennen kaikkea koko toiminnan tulevaisuuden turvaamiseksi.

– YEL on kaikkia yrittäjiä koskeva vakuutus, johon jokainen joutuu laittamaan siivun tulevaisuuden varalle. Kun laittaa sen ensin omalla kohdalla riittävälle tasolle, sitten voi alkaa tekemään järkeviä päätöksiä mahdollisesti yli jäävien varojen käytön suhteen, Hellstén kiteyttää.

Mitä moni- ja laaja-alaisempi yritys, sitä useampiin suuntiin myös vakuutuskiemuroiden lonkerot ulottuvat. Jos joku, niin Seppo Salo on saanut kantapään kautta oppia olennaisen yrityksen talouden ja tulevaisuuden turvaamiseen liittyen. Vintikin tietojärjestelmän hakkerointi aiheutti yrittäjiä ei-toivottua päänvaivaa, eikä suinkaan vähiten tarvittavien vakuutusten puuttumisen tähden. Parin päivän myyntien menetys oli sekin omanlaisensa vastoinkäyminen - mutta rikollisille ei rahaa kuitenkaan tippunut.

Jälkikäteen ajatellen kokemus oli Salolle ennen kaikkea tärkeä ja opettavainen: sen jälkeen vakuutukset laitettiin kerta laakista kuntoon.

– Muille yrittäjille haluaisin sanoa, että olkaa skarppina ja varmistakaa, että vakuutukset ovat riittävän korkealla tasolla. Vaikka miten huolellisesti pyrkii toimimaan, aina voi sattua jotain, Salo kiteyttää.

-

Liity Yrittäjiin >>

Yrittäjän eläkevakuutus YEL

Yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvan perusta.

Turvaa toimeentuloa, kun yrittäjä siirtyy vanhuuseläkkeelle, mutta myös yrittäjän työkyvyttömyyden tai kuoleman varalta.

Tarvitset YEL -vakuutuksen, jos olet 18-67-vuotias yrittäjä, työskentelet yrityksessäsi, yrittäjätoimintasi jatkuu vähintään neljä kuukautta tai työpanoksesi arvo on vähintään 7 799,37 € vuodessa (2019).

Jos toimit yrittäjänä vanhuuseläkkeen rinnalla, YEL-vakuuttaminen on vapaaehtoista.

Yrittäjä arvioi itse YEL-työtulon sopivan suuruiseksi ja eläkeyhtiö vahvistaa sen.

Työtulo on oman työpanoksen arvo ja sen suuruuden tulee vastata palkkaa, jota työsuhteessa maksettaisiin yhtä ammattitaitoiselle henkilölle. YEL-maksu lasketaan eläkeyhtiön vahvistamasta työtulosta.

Yrittäjätoiminnasta karttuu vanhuuseläkettä itse määritetyn YEL-työtulon mukaisesti.

Myös työkyvyttömyyseläkkeen ja perhe-eläkkeen määrä lasketaan YEL-vakuutuksesi mukaan.

YEL-työtulon mukaan määräytyvät myös sairaus-, kuntoutus- ja vanhempainpäivärahat, vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen taso sekä oikeus työttömyysturvaetuuksiin ja niiden taso sekä kaikkien edellisten rahoittamiseen käytettävät vakuutusmaksut.