Kun syysillat pimenevät, pohjoisella yötaivaalla voi nähdä jälleen valokuvioiden tanssahtelua.
Revontulet syntyvät, kun auringosta lähteneet sähkövaraushiukkaset päätyvät Maan ilmakehään, jossa ne törmäävät happi- ja typpiatomeihin sekä -molekyyleihin. Auringon aktiivisuus vaihtelee noin yhdentoista vuoden sykleissä.
Nyt käsillä on hiipuva vaihe.
– Auringon aktiivisuus on menossa alas päin, mutta näin pohjoisessa sillä ei ole niin suurta merkitystä, arvioi avaruusfysiikan dosentti, revontulitutkija Jyrki Manninen Sodankylän geofysiikan observatoriosta.
Tulevan ennustaminen on kuitenkin hankalaa, sillä käsillä oleva sykli on Mannisen sanoin merkillinen.
– Vuoden 2000 maksimia eli aktiivista vaihetta seurasi kevättalvien 2013 ja 2015 maksimit, eli jakso on kaksihuippuinen.
Napa-alueiden ylle asettuvilla revontulivyöhykkeillä revontulia esiintyy jatkuvasti. Kun aurinko on hyvin aktiivinen sen hiukkaspurkaukset saavat revontulet leviämään myös vyöhykkeiden ulkopuolelle, jopa Pohjois-Afrikkaan ja Meksikoon saakka.
Pohjoinen revontulivyöhyke on magneettinapaa ympäröivä rengas, jonka reuna kulkee Huippuvuorilta Norjan pohjoisrannikolle.
– Kuin enkelin sädekehä maapallon päällä, Jyrki Manninen kuvaa.
Revontulet loimuavat ilmakehässä noin sadan kilometrin korkeudella, josta ne voi Maan pinnalla nähdä noin 350–400 kilometrin päähän.
– Parhaiten ne näkee vähän korkeammalta paikalta, josta avautuu pohjoinen horisontti, tutkija vinkkaa.
Aurinko pyörähtää itsensä ympäri keskimäärin 28 päivässä. Tästä voi johtaa taivaan tarkkailuun toimivan nyrkkisäännön: jos näet komeat revontulet, todennäköisesti neljän viikon kuluttua seuraa jatkoa.
– Sääntö on käyttökelpoinen, etenkin kun Auringon aktiivisuus on rauhallisessa vaiheessa eli jos revontulia ei muuten esiinny, niin ainakin neljän viikon välein.
Rovaniemen korkeudella revontulia esiintyy talviöinä noin 40 prosentin todennäköisyydellä – jos kaikki yöt olisivat selkeitä. Pilvinen sää kun peittää taakseen hienoimmatkin revontulet.
– Jos sataa, se kestää yleensä kolmisen päivää, mitä seuraa kolmen päivän poutajakso. Esimerkiksi matkailijan tulisi näin ollen viettää täällä ainakin viikko, jotta tilastollinen mahdollisuus revontulien näkemiseen toteutuisi, Manninen laskee.
Revontuliennusteita voi seurata nykyään verkkopalveluissa kuten spaceweather.com. Myös Ilmatieteen laitoksella on oma Avaruussää-sivusto. Sivustot ennustavat revontulia yhden, kahden tai enimmillään kolmen vuorokauden päähän.
– Ennusteet ovat kohtalaisen tarkkoja, sillä Auringossa tapahtuvat purkaukset ja muu aktiivinen toiminta voidaan havaita maahan valon nopeudella, mutta revontulet synnyttävät hiukkaset matkustavat ilmakehään kahdesta kolmeen vuorokautta, tutkija avaa ennusteiden tekemistä.
Revontulet
Valoilmiöitä, jotka koostuvat värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista yötaivaalla.
Revontulet aiheutuvat aurinkotuulen varautuneiden hiukkasten osumisesta Maan ilmakehään.
Voimakkaimmat revontulet näkyvät yleensä voimakkaiden Auringon koronassa tapahtuneiden purkausten jälkeen.
Revontulten päävärit ovat kellanvihreä, syvänpunainen ja karmiininpunainen, jotka syntyvät törmäyksistä happiatomeihin sekä sininen ja violetti, jotka syntyvät törmäyksistä typpiatomeihin.
Revontulia kutsutaan pohjoisella pallonpuoliskolla nimellä aurora borealis, eteläisellä pallonpuoliskolla aurora australis eli eteläntuli.
Latinaksi aurora tarkoittaa aamuruskoa.
Uusi Rovaniemi uutisoi lokakuussa 2016, että Rovaniemen kaupunki suunnitteli katuvalojen sammuttamista revontulten aikaan, jotta ne näkyisivät paremmin. Idea kokeilulle saatiin Islannin pääkaupunki Reykjavikista. Rovaniemellä suunnitelma jäi kuitenkin toteutumatta.
Mihin valojen sammuttaminen unohtui, kaupunginjohtaja Esko Lotvonen?
– Siinä muodossa suunnitelmaa ei pystytty vielä toteuttamaan. Tähän on kaksi syytä. Napapiirillä keskeisessä osassa olevan Nelostien osalta päätöksen katuvalojen sammuttamisesta tekee Ely-keskus eteläisessä Suomessa ja sammuttamista pitää anoa kahdesta kolmeen päivää etukäteen. Napapiirin energian ja veden (NEVE) kanssahan sovittiin, että kaupungin tietyistä osista katuvalot voisi sammuttaa lyhyelläkin varoajalla. Toisekseen on haastavaa saada varmaa ennustetta revontulten esiintymisestä, siis siitä esiintyykö ajankohtana revontulia ja siitä mikä on sen hetkinen sää ja näkyvyys.
Onko hanke haudattu?
– Ei ole, tahtotilaa varmaankin löytyy yhä kaupungin ja matkailuyrittäjien kesken. Tänä syksynä edellytykset voisivat osua kohdilleen, Rovaniemen Kehitys ja matkailumarkkinointi voisivat olla keskeinen taho viestimään matkailuyrittäjille asiasta.
Miltä idea kuulostaa, Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen?
– Idea on viehättävä ja mielenkiintoinen. Näillä keinoin voitaisiin havainnollistaa luonnonilmiöitä myös niille matkailijoille, jotka eivät ole lähteneet varta vasten järjestetylle retkelle, joita Rovaniemellä toki järjestetään.
Ydinkeskustassa ja Napapiirillä katuvalojen lisäksi valoa tuottavat rakennusten ja mainosten valoit, joten tempaus edellyttää yhteistyötä. Kärkkäinen itse ei ole vielä itse keskustellut aiheesta matkailuyrittäjien kanssa.
Suurimman näkyvyyden valojen sammuttaminen saisi matkailusesongin ollessa huipussaan.
– Näin ennätyksellisen matkailukauden alla voisi olla sopiva hetki kartoittaa, missä määrin yrittäjillä on intoa lähteä mukaan tempaukseen.