Katri Pihlaja huo­les­tui 26-vuo­tiais­ta nuo­ris­ta, jotka olivat heit­tä­neet hanskat tiskiin – Tam­pe­reel­la on ke­hi­tet­ty hoi­to-oh­jel­ma mie­len­ter­veys­on­gel­mis­ta kär­si­vil­le, joita on ai­ka­naan kiu­sat­tu kou­lus­sa

Puolet Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluiden alle 30-vuotiaista potilaista on aikanaan kokenut kiusaamisväkivaltaa koulussa. Orivedellä 70 prosenttia hoito-ohjelmaan osallistuneista alaikäisistä nuorista ei ole tarvinnut enää hoitosuhdetta.

"Jotta elämä ei jäisi elämättä" – Porissa maanantaina alkaneen Suomi-Areena -keskustelutapahtuman ensimmäisen aamun keskustelu oli osuvasti nimetty.

Aiheena oli, miten pitkään jatkunut koulukiusaaminen voi vaikuttaa ihmisen elämään aikuisenakin niin, että elämä voi ongelmien takia jäädä elämättä. Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluissa on kehitetty hoito-ohjelma, jolla kiusaamisväkivaltaa kokeneita on saatu autettua. Ohjelmaa on toteutettu 4,5 vuotta.

Tampereella havahduttiin siihen, että alle 30-vuotiaista mielenterveyspotilaista puolet oli sellaisia, joita oli pitkäkestoisesti kiusattu koulussa. Kun potilaat käytiin läpi, heistä oli nuoria enemmän kuin oli ajateltukaan. 1990- ja 2000-luvulla nuoria on psykiatrisissa potilaissa paljon.

Lähetteet mielenterveyspalveluihin kasvaneet koko maassa

Kehittäjäsosiaalityöntekijä Katri Pihlaja alkoi kehittää omaa hoito-ohjelmaa, jolla kiusaamisväkivaltaa kokeneita mielenterveyspalveluiden asiakkaita autettaisiin.

Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi on ollut erilaisia kouluohjelmia, mutta silti kiusaamista ei ole saatu kitkettyä. Aina ei huomata, että psykiatrisista ongelmista kärsivien ihmisten ongelmat juontuvat kiusaamiseen. Ei ole siis löydetty juurisyytä.

Työ on tärkeää, koska lähetteet mielenterveyspalveluihin ovat koko valtakunnassa kasvaneet viime vuosina. Yksi selitys on toki sekin, että nyt mielenterveyden ongelmia tunnistetaan paremmin ja apua haetaan helpommin.

– Kun tapaa 26-vuotiaan nuoren, joka on heittänyt hanskat tiskiin, koska kokee että hänellä ei ole merkitystä, se on saanut miettimään, miten kiusaamisväkivaltaa kokeneita voidaan auttaa, Pihlaja sanoo.

Yksinäisyys ja vaikeudet sosiaalisissa tilanteissa seurausta kiusaamisesta

Monilla kiusaaminen on voinut alkaa jo päiväkodissa tai alakoulussa ja joillakin jatkua vielä yläkouluun asti. Toisella asteella eli lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kiusaaminen voi loppua ja nuori tuntee, että kaikkihan on hyvin.

Kiusaamisesta johtuvat ongelmat voivatkin nousta pintaan vasta myöhemmin elämässä.

– Nuorella jää opinnot kesken tai opinnoista valmistuminen tai työelämään siirtyminen voivat viivästyä, kliininen asiantuntija Minna Jokiniemi Tampereen kaupungin Mielenterveys- ja päihdepalveluista kertoo.

Kiusaamisesta voi seurata myöhemmin elämässä masennusta, ahdistuneisuutta, yksinäisyyden tunnetta ja vaikeuksia selvitä sosiaalisissa tilanteissa.

Nuorten ryhmässä on puhuttu ahdistavista kokemuksista

Katri Pihlajan kehittämä hoito-ohjelma on ryhmämuotoinen malli niille, joilla jo on psykiatrinen sairaus. 4–8 hengen ryhmä kokoontuu viisi kertaa, puolitoista tuntia kerrallaan.

– Aikuisilta osallistujilta on tullut palautetta, että on hyvä, kun ryhmissä on menty suoraan asiaan. On puhuttu auki huonommuuden tunne ja itsemurha-ajatukset.

Ryhmässä on ymmärtänyt, että muutkin ovat kokeneet saman.

Orivedellä samalla hoito-ohjelmalla on autettu alaikäisiä 13–17-vuotiaita nuoria ajatuksella, että ehkäistään pidempiaikaisia ongelmia.

– Kolme vuotta sitten havahduimme siihen, että hoitojaksot ovat pidentyneet ja samat nuoret tulevat aina vain uudelleen hoitoon, kertoo sairaanhoitaja Anna Walinen.

Nuorten ryhmään valittiin osallistujia matalalla kynnyksellä. Ei tarvinnut välttämättä olla lääkärin lähetettä, vaan nuoria tuli myös etsivän nuorisotyön, koulukuraattorien ja kouluterveydenhoitajien kautta.

– Samaan ryhmään ei otettu kaveruksia, eikä samalla luokalla olevia.

Ryhmässä on puhuttu itselle vaikeista ja ahdistavista kokemuksista.

Walisen mukaan mallista ovat hyötyneet erityisesti nuoret, jotka ovat nivelvaiheessa siirtymässä yläkoulusta toisen asteen opintoihin tai jotka ovat juuri siirtyneet.

– 70 prosenttia ryhmään osallistuneiden hoitokontakteista on voitu päättää kokonaan.

Aikuiset eivät aina tee mitään kiusaamiselle

Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Suvi Reiman on ollut koululääkärinä ja nähnyt, miten kiusaamiseen suhtaudutaan.

– Jo se, että käytetään sanaa koulukiusaaminen, on vähättelevää. Usein kuulee sanottavan, että "ainahan jotain kiusataan" tai "elämässä pitää kovettaa nahkansa".

Reiman on myös nähnyt, että kiusattu nuori ei aina saa aikuisilta kaipaamaansa tukea. Vaikka nuori olisi kertonutkin kiusaamisesta useammalle aikuiselle, mitään ei tehdä.

– Silloin viesti nuorelle on selvä. Nuori kokee, että ei ole minkään arvoinen.

Kiusaajan vanhemmat voivat loukkaantua

– Kun kiusaajana olleen nuoren vanhemmille tulee viesti, että heidän lapsensa on osallistunut kiusaamiseen, aikuiset helposti loukkaantuvat. Huoltajat ovat jopa vaatineet anteeksipyyntöä, että heidän lastaan syytetään kiusaamisesta.

Reimanin mukaan kiusaamista on usein vaikea todistaa, ei ole silminnäkijöitä.

Reiman toivoo, että vanhemmat puuttuisivat oman lapsensa käytökseen.

– Jos nuori on elänyt ympäristössä, jossa hänen empatiakykyään ei ole ruokittu, se voi johtaa käyttäytymiseen, jossa ei piitata toisen kärsimyksestä.

Kiusaaminen voi olla myös kiusaajalle suojautumiskeino: hän ei ole itse saanut lämpöä ja rakkautta.

Kiusaajan vanhemmat voivat kuitenkin muistaa, että vaikka heidän lapsensa olisi tehnyt jotakin järkyttävää, sellainen käyttäytyminen voi olla vain kehitysvaihe.

Asia pitää käsitellä.

Kiusaamisväkivalta

Kansankielellä puhutaan koulukiusaamisesta. Koulukiusaaminen-termi voi vähätellä vakavaa asiaa.

6–7 prosenttia peruskoululaisista kokee tulleensa kiusatuksi.

Kouluvuosien kiusaaminen voi vielä myöhemmin elämässä johtaa masennukseen, ahdistuneisuuteen, yksinäisyyteen, itsetunto-ongelmiin ja vaikeuksiin selvitä sosiaalisissa tilanteissa.

Tampereen mielenterveyspalveluiden asiakkaissa noin puolta oli kiusattu koulussa.

Poikia kiusataan enemmän kuin tyttöjä, vaikka ero tasaantunut. Vähemmistöryhmien edustajia kiusataan keskimäärin enemmän.

Tampereella ollut käytössä erityinen ohjelma kiusaamisväkivallan uhreille 4,5 vuotta.

Ohjelman on läpikäynyt reilut 150 osallistujaa.