Monet elämäntapatekijät vaikuttavat muistin toimintaan. Esimerkiksi korkea kolesteroli, verensokeri sekä verenpaine ovat muistisairauksien riskitekijöitä, ja niiden ennaltaehkäisy ja hyvä hoito on tärkeää, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologian erikoislääkäri Juha Rinne .
– Myös mielekkäät ja virkistävät harrastukset, sosiaalinen aktiivisuus, opiskelu sekä muistin harjoittelu on havaittu hyödylliseksi.
Rinne korostaa lisäksi levon, palautumisen ja yöunien merkitystä.
– Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että yön aikana aivot ikään kuin puhdistuvat. Jos yöuni on huonoa ja katkonaista, aivot eivät puhdistu kunnolla ja kerryttävät haitallisia aineita.
Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan elämäntavoista muistiin vaikuttavat erityisesti unen ja fyysisen aktiivisuuden määrä.
– Tämä tarkoittaa urheilua, mutta myös päivittäistä arkista liikkumista sekä istumisen välttämistä. Suuri merkitys on myös ruokavaliolla ja erityisesti rasvojen laadulla: ruokavalioon tulisi kuulua riittävästi rasvaista kalaa ja kasviöljyjä, Huotilainen kertoo.
Työikäisten muistihäiriöt ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin neurologian erikoislääkäri Auli Verkkoniemi-Aholan mukaan yleensä tilapäisiä, mutta tietyistä merkeistä tulisi huolestua.
– Tärkeät esineet katoavat päivittäin. Henkilö unohtaa toistuvasti, mitä lähti kaupasta hakemaan. Tärkeät asiat, kuten tapaamiset, lääkkeiden ottaminen tai ystävien ja sukulaisten nimet unohtuvat. Henkilöllä ilmenee sanojen löytämisen vaikeutta, väärien sanojen käyttämistä tai eksymistä, Verkkoniemi-Ahola listaa.
Muistitutkimuksiin kannattaa hakeutua myös silloin, jos läheiset osoittavat huolestumista muistin suhteen, tai jos asia vaivaa henkilöä itseään niin paljon, että pelko muistin heikentymisestä valtaa mielen.