Suomen kartalla tietokoneen näytöllä tiivistyy yleiskuvaksi kemiläisen Jorma Kotirannan geokätköilyharrastus. Vihreistä kunnista Kotiranta on kirjannut löytyneeksi vähintään yhden kätkön, punaiset ovat vielä tutkimatta.
–Aloitin kolmisen vuotta sitten, kun olin ehtinyt yövuorossa tutkia sivustoja. Pian sain tehtyä tunnukset. Olin jo vuosia aiemmin koettanut perehtyä asiaan, mutta silloin kätköily vielä vaati gps-laitteen ja tuntui muutenkin vaikealta.
Gps-laitteen Kotiranta on myöhemmin hankkinut, mutta enimmäkseen hän käyttää puhelinta.
–Sillä pärjää ja sitä paitsi puhelin tuo enemmän haastetta, koska sovellus ei ole aivan niin tarkka kuin gps-laite.
Geokätköily sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Harrastajien joukossa on paljon lapsiperheitä ja eläkeläisiäkin. Yhdistyksiin ei tarvitse liittyä, koska sellaisia ei ole. Säännöt tekevät harrastuksesta kuitenkin melko kurinalaista.
–Perusharrastaminen on periaatteessa ilmaista.
Noin vuosi sitten harrastuksesta innostui myös Sirpa Kotiranta . Kesälomalla pariskunta suuntaa kartan punaiselle alueelle, Pohjois-Karjalaan.
–Tähän jää koukkuun. Meri-Lapin jemmat on tullut aika tarkkaan katsottua. Kemissäkin olen tutustunut paikkoihin, joiden olemassaolosta en ole edes tiennyt tai joihin liittyviä tarinoita ja historiaa en ole tuntenut.
Toki kolmessa vuodessa Jorma Kotiranta on ehtinyt koluta koko pohjoisen Suomen keskiosista ylöspäin ja osin eteläistäkin Suomea – sekä pikkuisen Italiaa.
–On tullut könyttyä kymmenien siltojen alla ja tutkittua huoltoasemien mainostaulut. Erityisen hyvä mieli kätköstä jää, jos sen löytäminen on vaatinut suurta oivallusta tai jos tekijä on nähnyt vaivaa.
Kemin harrastajat urakoivat parhaillaan kaupunkiin sataa uutta geokätköä tämän vuoden aikana. Niitä oli vuoden alussa 43. Nyt luku on jo yli 70.
–Sirpa teki vasta 16 uutta kätköä. Minulla on hoidossani 4 itse tehtyä ja 10 adoptoitua.
Sivustoilla voi seurata muidenkin kuin omalla vastuulla olevien kätköjen tilannetta.
–Juuri katsoin, että puolen yön jälkeen Kemiin ilmestyneellä uudella kätköllä oli käynyt oululaisia jo kolmelta aamuyöstä.
Kemin projekti ei liity Suomen satavuotisjuhlintaan, mutta valtakunnallinen Suomi 100 geokätköt -hankekin on olemassa. Sarjaan luodaan vähintään yksi kätkö jokaiselle itsenäiselle vuodelle.
Kemiin on varattu vuoden 1949 kätkö elokuun 18. lakkokahakan eli veritorstain muistoksi. Kätköä ei ole vielä tehty.
Kemin geokätköilijät opastavat lajin saloihin Täiköntorilla lauantaina 22. heinäkuuta kello 10–12.
Linkkejä: geokätköt.fi, geogache.fi, https://www.6123tampere.com
