Urheilijan arjessa katse on aina suunnattu eteenpäin, kohti seuraavaa harjoitusta tai peliä. Toisinaan kiireen keskellä on hyvä pysähtyä, katsoa ympärilleen ja miettiä, mihin tie on vienyt.
Kun Kaleva jututti syksyllä 2009 Oulunsalon Vasaman ykkössarjajoukkueen passaria Katja Kylmäahoa, tehtiin haastattelu 15-vuotiaan lupauksen kotona, hänen omassa huoneessaan.
Helmikuussa 2019 Kylmäaho vastaa puhelimeensa Sveitsin Luganossa. On helppo todeta, että vajaassa kymmenessä vuodessa moni asia on muuttunut – ei vähiten ikkunasta avautuva maisema.
– Asunnostani on hieno näkymä vuorille ja Luganojärvelle, Kylmäaho kuvailee.
Nykyhetkeen tiivistyy Volley Luganon pelaajan määrätietoinen työnteko, joka on tuonut hänet yli 2 000 kilometrin päähän tarinan alkupisteestä Oulunsalosta.
Tytöstä on kasvanut 24-vuotias nainen. Ja rakas harrastus on muuttunut myös työksi, joka tarjoaa tunne-elämyksiä laidasta laitaan.
– Saan tehdä sitä, mistä tykkään. Yksi unelma on jo toteutunut, kun olen päässyt ulkomaille pelaamaan, Kylmäaho painottaa.
Silti matka ammattiurheilun maailmassa on vielä alkutekijöissään.
Ammattilaisuus opettaa. Se opettaa paljon ennen kaikkea Sveitsissä, missä ulkomaalaispelaajiin kohdistuu aina suuria odotuksia ja myös vaatimuksia. Vahvistuksen täytyy tuoda joukkueen toimintaan aitoa lisäarvoa jokaisena pelipäivänä. Luganon joukkueessa on Kylmäahon ja toisen suomalaisen Jessica Kososen lisäksi pelaajia Brasiliasta, Italiasta ja Albaniasta.
– Sveitsiläisistä pelaajistamme suurin osa opiskelee pelaamisen ohella, Kylmäaho tietää.
– Valmentajamme on italialainen. Temperamenttinen ja tulinen, kuten italialaiset usein ovat.
Reilun 60 000 asukkaan Lugano sijaitsee Sveitsin eteläosassa, lähellä Italian rajaa.
– Tuntuu kuin tämä olisi italialainen kaupunki. Italiaa täällä myös puhutaan.
Kaupungin urheiluelämän suurin ja kaunein on jääkiekon pääsarjaseura HC Lugano, jonka otteluita seuraa säännöllisesti yli 5 000 katsojaa.
Myös Sveitsin jalkapalloliigassa pelaavalla FC Luganolla on vankka kannattajakunta.
– Valitettavasti lentopallo jää täällä muiden palloilulajien varjoon. Peleissämme käy ehkä 100–200 katsojaa. Aika hiljaista on.
Viime kaudella Kylmäaho koki keskieurooppalaisen kannattajakulttuurin toisen puolen. Saksalaisseura USC Münsterin peleissä riitti tunnelmaa.
– Jokaisessa kotiottelussa meillä taisi olla yli tuhat katsojaa.
Kylmäaho ei voi vaikuttaa Sveitsissä yleisömääriin. Hän ammentaa kokemuksesta kaikki myönteiset puolet kehittääkseen itsestään paremman pelaajan.
Sveitsin kahdeksan joukkueen liigassa on hyviä pelejä ja hyviä pelaajia – kiitos laadukkaiden ulkomaalaisvahvistusten.
– Kärkijoukkueet ovat tasokkaita, ne ovat pärjänneet myös eurocupeissa.
Viime kaudella Lugano sijoittui Sveitsin pääsarjassa kuudenneksi.
– Tänä vuonna on tarkoitus parantaa siitä ja mennä puolivälieristä jatkoon.
Rohkeus. Yksi sana kertoo paljon Kylmäahosta urheilijana.
OsVa:n kasvatti on aina haastanut rohkeasti itseään ja hakeutunut uusiin ympyröihin tavoittelemaan rajojaan. Lukioikäisenä Kylmäaho muutti Oulunsalosta Tampereelle. Liigakasteensa hän sai Rovaniemellä Woman Volleyn joukkueessa kaudella 2012–2013.
Läpimurto kansalliseen eliittiin tapahtui Hämeenlinnassa vuosina 2013–2017. HPK:n kapteenina Kylmäaho pääsi juhlimaan Suomen mestaruutta kertaalleen (2016). Lisäksi palkintokaappi täydentyi muun muassa SM-hopealla ja kahdella SM-pronssilla.
Vaikka takkiin on tarttunut oppia kaikkialta, Kylmäaho ei ole koskaan unohtanut juuriaan.
Kylmäahon ja miesten maajoukkueeseen nousseen Niko Suihkosen esimerkit osoittavat, että Oulunsalossa tehdään esimerkillistä juniorityötä.
– Minulla oli OsVa:ssa älyttömän hyvät valmentajat. Terho Korkiakoski opetti ensin lajin perusjutut, ja C-junioreissa valmentajaksi tuli Jarkko Alasaarela.
Uran monien huippuhetkien joukossa yhdellä on muistoissa erityinen, sykähdyttävä sijansa.
– Sillä, kun voitimme OsVa:ssa B-tyttöjen Suomen mestaruuden.
Kylmäaho viettää yhä kesät Oulun seudulla ja myös murre on säilynyt puheessa vahvana.
Lisäksi passarilla on Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelupaikka. Etäopinnot ovat jo kasassa, mutta opiskelu optikoksi pääsee kunnolla vauhtiin vasta ammattiurheilu-uran jälkeen.
Suuri kysymys on, nähdäänkö Kylmäaho vielä joskus kotiseudun seuran väreissä?
– Sitä en uskalla luvata, mutta sympatiani ovat vahvasti Kiskon naisten ykkössarjajoukkueen puolella, Kylmäaho nauraa.
Katja Kylmäaho
Syntynyt 21. huhtikuuta 1994 Oulunsalossa.
Pelaa passarina, 171 senttiä pitkä.
Seurat uralla: Oulunsalon Vasama, Varalan urheiluopisto, Woman Volley, HPK, USC Münster (Saksa) ja Volley Lugano (Sveitsi).
Saavutuksia: Suomen mestaruus HPK:ssa 2016. Lisäksi HPK:n riveissä SM-hopeaa, kaksi SM-pronssia ja kaksi Suomen cupin kakkostilaa. B-tyttöjen SM-kulta OsVa:sta. Pelannut 27 naisten maaottelua.
Aloittanut Oulun ammattikorkeakoulussa optikon opinnot.
Naisten lentopallomaajoukkueen kasvutarina on yksi viime vuosien hienoimmista Suomi-urheilussa. Pitkäjänteinen työ palkittiin viime kesänä, kun Suomi varmisti paikkansa vuoden 2019 EM-lopputurnaukseen, kolmen vuosikymmenen odotuksen jälkeen.
Katja Kylmäaho on todistanut maajoukkueen pelillisen tason nousua lähietäisyydeltä. Kylmäaho ei ollut mukana EM-karsinnoissa, mutta häneltä löytyy valistunut näkemys menestyksen syistä.
– Naisten maajoukkueen toimintaan on satsattu. On harjoiteltu ja pelattu yhdessä aiempaa enemmän. Toisaalta meiltä on entistä enemmän pelaajia ulkomaisissa seuroissa. Sekin on tuonut lisäpotkua, urallaan 27 maaottelua pelannut Kylmäaho summaa.
– Tuntuu, totta kai, hyvältä, että naisten lentopalloilun arvostus on noussut.
Naisten maajoukkueen päävalmentaja Tapio Kangasniemi on saanut työstään tunnustusta yli lajirajojen. Kangasniemen suojatteihinsa valama usko ja henki näkyvät pelikentän itsevarmoissa otteissa.
Pikkunätti tappio ei tyydytä enää ketään. Nykyisin Suomi pelaa aidosti voitosta jokaisessa ottelussaan – kykyihinsä ja pelitapaansa luottaen.
Kylmäaho tuntee Kangasniemen jo pitkältä ajalta.
– Hän osaa luoda harjoituksiin oikeanlaisen rähinän ja fiiliksen. Homma toimii positiivisuuden kautta. Virheisiin ja menneisiin ei jäädä kiinni, Kylmäaho luonnehtii.
Kylmäaho uskoo, että EM-kisoissa Suomella on mahdollisuus edetä kuuden joukkueen alkulohkosta jatkoon.