Laskun maksua, ulkomaan valuutan nostoa, kortin hakua, kuolinpesän asian selvittelyä ja ikääntyneiden vanhempien asioiden hoitoa. Sellaisilla asioilla olivat Uuden Rovaniemen tavoittamat pankkiasiakkaat maanantaina.
Yhtään käteisen nostajaa joukkoon ei osunut, vaikka se on yhä varsin yleinen syy asioida pankissa.
– Suurin osa kassa-asioinnista osa on rahan nostoa tililtä. Nyt on haettu myös veronpalautuksia. Ne tulevat maksulähetyksenä pankkiin, jos verohallinnolla ei ole tiedossa asiakkaan tilinumeroa, asiakasneuvoja Joel Vanha Pohjolan Osuuspankista kertoo.
Myös laskuja maksetaan pankin tiskillä yllättävän paljon, sanoo pankinjohtaja Mikko Kokkonen.
– Maksupalvelu on kätevä ja huomattavasti halvempikin, mutta yllättävän monet hoitavat laskuja pankissa, Kokkonen sanoo.
Kassapalvelujen käyttäjistä enin osa on Kokkosen mukaan iäkkäitä, mutta eivät suinkaan kaikki.
– Ehkä ihan nuorimpia ei näy, mutta muutoin ikähaitari on aika laaja.
Kassapalvelujen tarjonta on supistunut Rovaniemellä vuosien mittaan huomattavasti. Pankkien mukaan siihen on selvä syy.
– Käteispalvelujen kysynnän lasku on todella rajua. Aina muutaman vuoden välein käyttäjien määrä puolittuu, pankinjohtaja Janne Sandgren Danske Bankista sanoo.
Danske Bank luopui perinteisestä kassapalvelusta toista vuotta sitten samalla, kun konttori muutti Sampokeskukseen.
– Investoinnithan tehdään aina tulevaisuuteen, Sandgren perustelee.
Käteistä saa Danske Bankista etukäteen tilaamalla. Moittivaa palautetta muutoksesta tuli, mutta Sandgrenin mukaan ei paljon.
– Yhden käden sormilla ne on laskettavissa. Useimmat olivat valmistautuneet jo muutenkin esimerkiksi pankkikortin ja verkkopankin käyttöönottoon, ja tämä (kassapalvelujen sulkeminen) oli viimeinen sysäys siihen.
Myös Säästöpankki ilmoittaa, ettei sillä ole Rovaniemellä kassapalveluja. Osuuspankissa ja Handelsbankenissa kassa on puolestaan auki joka arkipäivä.
– Jonkin verran on käyttöä, ja siksi, olemme palvelun säilyttäneet, Handelsbankenin konttorinjohtaja Sami Hiltunen sanoo.
Kassalla ei Sandgrenin mukaan ruuhkia juuri ole. Usein kävijät tarvitsevat kerralla tavanomaista isomman määrän käteistä tai tekevät talletuksen.
– Esimerkiksi ylioppilasjuhlien jälkeen voi olla isompi määrä käteistä, jonka haluaa tallettaa, Hiltunen sanoo.
Laajojen aukioloaikojen Osuuspankissakin palveluaikoja on viime vuosina supistettu. Syksyllä aamun avausta myöhäistettiin tunnilla kello kymmeneen.
– Sillä tavalla nämä aukioloajat riittävät, että esimerkiksi juuri nyt ei ole jonoa. Mutta kuun vaihteessa ja eläkepäivinä on varsinkin aamuisin jonoa, pankinjohtaja Mikko Kokkonen arvioi.
Nordeassa kassapalvelut ovat auki kahtena päivänä viikossa, maanantaisin ja torstaisin kolme tuntia kerrallaan. Maanantai oli sielläkin rauhallinen päivä.
– Jonotusajat riippuvat päivästä. Tänään on ollut enimmillään 15–20 minuuttia jonoa, konttorinjohtaja Jouni Iivari sanoo.
Suosittuina asiointipäivinä jonot voivat Iivarin mukaan venyä 45 minuuttiin. Toisinaan kävijöitä on tosin vieläkin enemmän.
– Esimerkiksi joulun alla oli tällaisia piikkipäiviä. Silloin jonotusaika oli kohtuuttoman pitkä, Iivari myöntää.
Vaikka ruuhka voi olla kovakin, Iivarin mukaan aukioloaikoja ei olla laajentamassa – eikä tosin supistamassakaan. Käteisasiakkaiden määrä vähenee hänen mukaansa 10–15 prosenttia vuosittain.
– Kävijämäärä ei kasva, vaikka palvelu olisi auki kellon ympäri. Jos kaksinkertaistamme aukioloajat, asiakasmäärä ei tuplaannu, Iivari vertaa.
Pankissa maanantaina asioinut Rauha Alakunnas toteaa, että aukioloajat riittävät hänelle.
– Minulle se riittää, kun minulla on aikaa, eläkeläinen sanoo.
Hän asioi pankissa säännöllisesti ja kokee, että palvelutaso on huonontunut.
– Aina on jonoa.
Pankkien kassapalvelut Rovaniemellä
Osuuspankissa (Koskikatu) ma–pe klo 10–14.
Handelsbankenissa ma–pe klo 10–13
Nordeassa ma ja to klo 10–13.
S-Pankissa (Prismassa) ma–pe klo 9–20 ja la klo 9–18.
Danske Bankissa ja Säästöpankissa ei ole kassapalveluja.
Kassapalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi käteisen nostoa tai tallettamista.
Neuvontaa annetaan
Osa pankeista kertoo, että asiakkaita opastetaan nosto- ja talletusautomaattien käytössä.
Käteistä voi usein nostaa myös esimerkiksi ruokakaupan kassalla.
Molemmat palvelut vaativat pankkikortin.