Tilaajille

Ka­tast­ro­fi­alueil­la työs­ken­nel­leet kon­ka­rit eivät usko, että suo­ma­lai­sia me­neh­tyy ko­ro­naan mas­sii­vi­sel­la tavalla – ”Suh­teel­li­suu­den­ta­ju uhkaa hä­mär­tyä"

Suurelle osalle vauraiden demokratioiden kansalaisista koronakriisi on ahdistava ja pelottava jo siksi, ettei mitään vastaavaa ole koettu sitten toisen maailmansodan. Monta poikkeustilaa, saartoa ja ulkonaliikkumiskieltoa kokenut toimittaja Rauli Virtanen selvitti, mitä kriisistä ajattelevat maailman pahimmissa katastrofeissa parkkiintuneet suomalaiset terveydenhoidon ammattilaiset.


Kati Partanen muistaa sairaanhoitajan työtään Irakissa ja miettii, miten ihmiset siellä suojautuvat koronavirukselta. Punaisen Ristin vapaaehtoinen piirsi hymiön Yasserin, 11, huiviin maaliskuussa 2017. Pojan kotitalon katon läpi Mosulissa oli iskeytynyt kemiallista asetta kuljettava ohjus.
Kati Partanen muistaa sairaanhoitajan työtään Irakissa ja miettii, miten ihmiset siellä suojautuvat koronavirukselta. Punaisen Ristin vapaaehtoinen piirsi hymiön Yasserin, 11, huiviin maaliskuussa 2017. Pojan kotitalon katon läpi Mosulissa oli iskeytynyt kemiallista asetta kuljettava ohjus.

Menneistä katastrofeista maantieteellisesti lähin, ja ehkä siksi suomalaisiakin koskettavin, oli Sarajevon piiritys 1992–1996.

Koteihinsa ilman sähköä, vettä ja lämpöä suojautuneet ihmiset menettivät sodassa sukulaisiaan, ystäviään, työpaikkansa, mielenterveytensä ja monet henkensä.

Tarjous vain nyt

Saat digin _maksutta_ 2 viikkoa

Ilmoita asiavirheestä