Ka­ta­lo­nia haluaa edel­leen irti Es­pan­jas­ta

Itsenäisyyttä ajavien puolueiden liittouma on ilmoittanut aloittavansa maakunnan irtautumisen Espanjasta, jos se saa enemmistön syksyn aluevaaleissa.

- Koska haluamme rakentaa uuden ja paremman valtion. Koska haluamme edistää omaa kieltämme. Koska haluamme tulla tunnustetuiksi katalonialaisina.

Muun muassa näillä kolmella syyllä Katalonian itsenäisyyttä ajava Katalonian kansalliskokous -järjestö perustelee, miksi Espanjan koillisosassa sijaitsevan Katalonian pitäisi itsenäistyä.

Kaksi suurta Katalonian itsenäistymistä ajavaa puoluetta ovat ilmoittaneet asettavansa yhteislistan syyskuun aluevaaleihin.

Jos puolueet saavat enemmistön alueparlamenttiin, ne katsovat sen mandaatiksi aloittaa Katalonian itsenäistymisprosessi. Se sisältäisi sitovan kansanäänestyksen maakunnan itsenäistymisestä.

Puolueiden edustajat ovat sanoneet uutistoimisto AFP:lle, että jos Espanjan keskushallinto asettaa kapuloita itsenäistymisen rattaisiin, Katalonia julistautuu yksipuolisesti itsenäiseksi.

Katalonialaiset äänestivät itsenäistymisestä jo viime vuoden lopulla. Kyseessä oli kuitenkin lähinnä mielipidemittaus, koska Espanjan perustuslakituomioistuin totesi neuvoa-antavan kansanäänestyksen laittomaksi. Tuolloin noin 80 prosenttia äänestäneistä kannatti itsenäistä Kataloniaa.

Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan itsenäisyyttä tukisi kuitenkin vain 43 prosenttia katalaaneista.

Katalonialaisilla on ollut laaja itsehallinto 1970-luvun lopulta lähtien, kun diktaattori Francisco Francon hirmuhallinto kaatui.

Francon 1930-luvulla alkanut valtakausi oli katalonialaiselle kulttuurille tuhoisa. Aiempi, edellisen diktaattorin Miguel Primo de Riveran valtakauden päätyttyä annettu itsehallinto peruttiin, kataloniankielinen lehdistö vaimennettiin ja useita katalonialaisia instituutioita, kuten juhlapyhiä lakkautettiin.

Katalonialaiset pistivät vastaan. Seurauksena oli se, että vankilat täyttyivät poliittisista vangeista ja tuhansia aktivisteja pakeni maasta tai teloitettiin.

Tuolloin sanottiin, että jalkapallon suurseura Barcelonan kotistadion Camp Nou oli ainut paikka, jossa pystyi vapaasti puhumaan katalonialaisten omaa kieltä, katalaania.

Vaikka itsenäisyyttä ajavat puolueet voittaisivat vaalit, ei se vielä tarkoita maakunnan itsenäisyyttä. Espanjan hallitus on uusimpien itsenäistymispyrkimysten herättyä ilmoittanut toistuvasti, että Katalonia ei voi itsenäistyä.

- Puhumme aluevaaleista, joissa ihmiset äänestävät alueellisesta parlamentista. Muuta äänestystä ei ole tarjolla. Kataloniasta ei tule itsenäistä, Espanjan pääministeri Mariano Rajoy sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Maan oikeusministeri Rafael Catala on vihjannut espanjalaiselle ABC -lehdelle, että Katalonian autonomian voisi perustuslakiin nojaten laittaa jäihin, jos se alkaisi tosissaan irtautua Espanjasta.

Fakta

Katalonia

Kataloniassa asuu noin 7,4 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa pääkaupunki Barcelonassa.

Muita suuria kaupunkeja ovat Girona, Lleida ja Tarragona.

Katalonian pinta-ala on 32 000 neliökilometriä, hieman alle kymmenesosa Suomesta.

Viralliset kielet ovat katalaani, espanja ja araneesi.

Katalonian itsehallinto on yksi laajimpia koko maailmassa.

Kataloniassa valtaa käyttää alueellinen parlamentti, jossa on 135 edustajaa.

Hallitusta johtaa aluepresidentti. Vuodesta 2010 tehtävää on hoitanut itsenäisyyttä voimakkaasti ajava Artur Mas.

Katalonian tärkeimmät elinkeinot ovat turismi ja teollisuus.

Alueen työttömyys on jonkin verran alempi (20,3 prosenttia) kuin koko Espanjan (24,4 prosenttia).

Lähteet: Katalonian aluehallinto, BBC, The Economist.
Pitkä historia itsehallintoa

Daniel Wallenius Varsinaista Katalonia-nimistä valtiota ei ole ollut olemassa, mutta alue on nauttinut laajasta itsehallinnosta jo vuosisatoja. 1100-luvulla Kataloniaa hallitsi naapurimaakunta Aragonian kuningas. Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat muodostivat Espanjan 1400-luvun lopulla, mutta Katalonia säilytti omat hallinto- ja oikeusjärjestelmänsä liitosta huolimatta.

Katalonian kohtaloksi koitui 1700-luvulla käyty Espanjan perimyssota, jossa katalonialaiset asettuivat häviäjän puolelle. Kostoksi heiltä lähti ensin yliopisto ja katalaanin käyttö hallintokielenä kiellettiin. Puoli vuosisataa myöhemmin katalaani kiellettiin myös alueen kouluissa.

1800-luvulla katalonialainen kansallismielisyys kohosi voimakkaasti ja kieli koki renessanssin. Katalonialla oli parikymmenvuotinen itsehallinto 1900-luvun alkupuolella ennen diktaattori Miguel Primo de Riveran valtakautta. Itsehallinto palasi Primo de Riveran väistyttyä, mutta katkesi vain muutamaa vuotta myöhemmin Francisco Francon noustua valtaan.

Ilmoita asiavirheestä