Kysely: Suo­ma­lai­set huo­mioi­si­vat Poh­jois-Suo­men muut­tu­neen aseman ja mah­dol­li­suu­det hal­li­tus­oh­jel­mas­sa

Kolumni: Turha kuolema herätti ruot­sa­lai­set

Pääkirjoitus: Lo­hen­ka­las­tus­kiel­to pa­kot­taa Uts­joel­la pai­kal­li­set ra­ken­ta­maan uu­del­leen arkensa

Asuntolainat: Nyt voit katsoa ajan­ta­sai­set eu­ri­bor-ko­rot Lapin Kansan netistä

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Tilaajille

Kas­vo­jaan hii­les­tä pesevä Kiina mielii il­mas­to­joh­ta­jak­si – il­man­saas­teet vauh­dit­ta­vat muu­tos­ta

Yhdysvaltojen päätös vetäytyä Pariisin ilmastonsopimuksessa on avannut Kiinalle uuden pelikentän imagon rakentamiseen. Se tekee yhteistyötä kehittyvien valtioiden, kuten Intian ja Etelä-Afrikan kanssa, eikä asemoi itseään teollisuusvaltioiden joukkoon. Näin Kiina varmistelee, ettei siltä aleta vaatia liikaa.

Kiina on maailman suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja. Tämä johtuu osin hiilivoimaan nojaavasta raskaasta teollisuudesta, joka on siivittänyt Kiinan talouskasvua viime vuosikymmeninä.

Kiina on noussut teollisuusmahdiksi ympäristön kustannuksella, ja se näkyy ja tuntuu myös paikallisten arjessa. Suurkaupungit, kuten Peking, tukahtuvat ilmansaasteisiin, eivätkä paikalliset enää niele nurisematta teollisuuden pölyjä.

Maan hallinto on yrittänyt vähentää ilmansaasteita muun muassa sulkemalla hiilivoimaloita suurkaupunkien kupeesta ja säännöstelemällä autojen ja niiden päästöjen määrää.

– Ilmansaasteista johtuvat kansanterveydelliset kysymykset heijastuvat Kiinan kansainväliseen politiikkaan, kertoo tutkijatohtori Sanna Kopra Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta

Kansankongressissa viime lokakuussa Kiina julistautui ”ilmastopolitiikan soihdunkantajaksi” ja ”kuskiksi”, presidentti Xi Jinpingin tuella.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.