Mainos

Kä­si­työ­oluet viedään käsistä - Lapin Panimo pa­laut­ti pa­ne­mi­sen pe­rin­teen Ro­va­nie­mel­le

On suoranainen ihme, että meni 50 vuotta ennen kuin Rovaniemelle palautui oma panimo, vaikka olutta juodaan Lapissa 18 miljoonaa litraa vuodessa. Siinä rekka poikineen kulkee nestelastissa etelästä pohjoiseen. Peruslagereiden kulutus laskee, mutta käsityöoluen suosio kasvaa kohinalla. Nyt sitä saa läheltä.


Panimoemäntä Heidi Mikkonen tuo kemian insinöörinä ja Koffin panimotaustallaan tuotantoon asiantuntemusta mm. laaduntarkkailuun. Hän on panimon perustamisesta asti vastannut hallinnollisista töistä, myynnistä ja kaikesta siinä välissä.
Panimoemäntä Heidi Mikkonen tuo kemian insinöörinä ja Koffin panimotaustallaan tuotantoon asiantuntemusta mm. laaduntarkkailuun. Hän on panimon perustamisesta asti vastannut hallinnollisista töistä, myynnistä ja kaikesta siinä välissä.
Kuva: Heta Keskipoikela

Tarvittiin latvialainen olutkaupungin kasvatti herättämään olutperinne takaisin Rovaniemelle. Panimon perustajajäsen, toimitusjohtaja Arturs Dutka, turhautui asuttuaan kymmenisen vuotta Rovaniemellä, ja runsaasti ulkomaisia vieraita kestinneenä joutui yhä uudestaan vastaamaan kysymykseen, miksei täällä ole paikallista olutta.

– Rovaniemi ja koko Lappi ovat merkittäviä turistikohteita, lisäksi on vireä yliopisto ja paikallisia oluen ystäviä. Onhan täällä oltava oma käsityöläispanimo! Nopeassa tahdissa järjestyikin rahoittajat panimon perustamiseen. Lähdin oitis opiskelemaan Saksan panimo- ja olutteollisuuden tutkimuslaitokseen VLB Berliiniin - oluenpanijoiden Mekkaan, kertaa Arturs käsityöläispanimon alkuvaiheita.

Syksyllä 2016 oli panimossa kaikki valmiina ja oluen tuotanto alkoi. Samalla Rovaniemellä jatkui oluenpanemisen hieno perinne, jonka aloitti K.W. Autti vuonna 1909 Höyrypanimo Oy:n nimellä. Se lopetti toimintansa värikkäiden vaiheiden jälkeen vuonna 1976.

Panimomestari tuottaa elämyksiä oluen muodossa

Panimomestari Arturs Dutka syntyi tunnetun olutkaupungin Bauskan kupeessa Latviassa ja kertoo jo nuorena juoneensa äidiltään salaa kaikki sikäläisen panimon tuotteet. Hän kouliintui laadukkaan ruoan sekä juoman asiantuntijaksi hovimestarina Radisson SAS -hotellissa Riiassa.

Silloin syntyi hänen asiakasymmärryksensä, palveluhenkisyyteensä ja vakaumuksensa korkean laadun tekemisestä.

– Syöminen ja juominen on jokapäiväinen tarpeemme, mutta parhaimmillaan nautinnollinen elämys.

Käsityöoluen 5-8 viikon kestävää kypsymistä tarkkaillaan prosessin kuluessa haistellen ja maistellen. Arturs Dutkalla on hyvä nenä.
Käsityöoluen 5-8 viikon kestävää kypsymistä tarkkaillaan prosessin kuluessa haistellen ja maistellen. Arturs Dutkalla on hyvä nenä.
Kuva: Heta Keskipoikela

Mikä on hyvän oluen resepti?

– Olemme tehneet rohkean linjauksen, jolla erotumme Suomen olutmarkkinoilla. Valmistamme matalasti humaloituja oluita, jolloin oluen aidot pohjamaut eli maltaisuus saadaan paremmin irti. Siksi oluemme sopivat erinomaisesti yhdisteltäviksi ruokiin. Voimakas humalointi peittää alleen liha-, kala- tai kasvisruokien omat maut.

– Parhaat maut syntyvät, kun annetaan oluen kehittyä hitaasti kypsymällä. Meillä se tarkoittaa 5-8 viikkoa. Olut on suurimmaksi osaksi vettä ja me saamme käyttää maailman puhtainta vettä. Siihen lisätään sopivassa suhteessa maltaita ja humalia, jotka hiivan potkimina synnyttävät yksinkertaisesti ja ilman lisäaineita maukkaan lopputuloksen.

Lapin Panimon oluiden suosion voimakas kasvu, ja arvostus myös gourmet-ravintoloissa eri puolilla Suomea, kertoo että valittu tie on oikea. Helposti lähestyttävä käsityöolut maistuu.

Maltaan keitossa syntyy sivutuotteena mäskiä. Se kiertää jatkojalostukseen Kemijärven Leipomopalvelut Oy:lle, ja siitä tehdään Lapin Mallasleipää. Loput menevät Sinettään nautojen herkuksi. Aarne Vasalampi on panimomestarin oikea ja vasenkin käsi.
Maltaan keitossa syntyy sivutuotteena mäskiä. Se kiertää jatkojalostukseen Kemijärven Leipomopalvelut Oy:lle, ja siitä tehdään Lapin Mallasleipää. Loput menevät Sinettään nautojen herkuksi. Aarne Vasalampi on panimomestarin oikea ja vasenkin käsi.
Kuva: Heta Keskipoikela

Olut ei ole vain juoma – se on myös tarina

Rovaniemeläisen panimon inspiraation lähde on Lapin luonto. Se lähtee luonnollisesta oluen valmistusprosessista ja näkyy kuluttajille luonnosta ammennetuista nimistä, kuten Aihki, Kero, Kaamos, Hippu, Saana, Hanki. Tarinat sanojen takana kerrotaan etiketeissä suomeksi ja englanniksi.

– Brändäykseen on satsattava, ja olemme tehneet sen yhtä huolella kuin itse tuotteenkin. Tyylikkyydestä olemme saaneet erityisen paljon hyvää palautetta. Se henkii etiketeissäkin. Ne herättävät kiinnostuksen, ja tarkkaan katsottuna kuvaavaat kauniisti luontoa, mikä on ihastuttanut asiakkaita.

Lapin luonto henkii etikettien herkissä piirroksissa.
Lapin luonto henkii etikettien herkissä piirroksissa.
Kuva: Heta Keskipoikela

Kuluttajat arvostavat käsityöläisyyttä ja lähituotantoa

Pienpanimoiden myynti kasvaa, vaikka oluen kokonaiskulutus laskee: peruslagerit antavat tilaa erikoisoluille ja määrä korvautuu laadulla.

Tutkimuksetkin kertovat, että kuluttajat haluavat vaihtelua. Se näkyy muun muassa lähiruoan suosimisena, erikoistuotteiden kokeiluna ja erilaisten kasvisperäisten vaihtoehtojen lisääntyneenä tarjontana.

Kotimaisuuden ohella kuluttajat arvostavat käsityöläisyyttä, elämyksellisyyttä ja vastuullisuutta. Lisääntynyt ruoka- ja juomaharrastuneisuus on lisännyt kokeilua ja laatuun satsaamista.

----

Infoboksi:

Lue lisää oluistamme ja panimostamme www.lapinpanimo.fi

Voit myös piipahtaa panimolle, Teollisuustie 14 B.

Panimopuoti on auki arkisin klo 9 - 15:30.

Perjantaisin klo 18 - 20 oluen panemiseen ja makuihin pääsee tutustumaan oppaan kera 20 eurolla.

-