Kun keminmaalaisen Virve Hopian omakotitaloon astuu sisälle huomaa heti, että tässä talossa asuu käsityöihminen. Eteisessä tulijaa tervehtivät tilkkutyötaulu ja tilkuista tehty kauppakassi. Kohta silmät osuvat kahvipaketeista taiteltuihin kynäpurkkeihin.
Hopia innostui tilkkutöistä parikymmentä vuotta sitten, jolloin hän teki ensimmäiset tilkkupeittonsa. Sittemmin hän on tehnyt tilkuista esimerkiksi seinävaatteita, vauvojen kangaspalloja ja jopa seinäkellon. Laukkuja hänen kokoelmassaan on useita.
Hän osallistui vastikään yhdellä laukullaan suomalaisen tilkkutyöyhdistyksen Finn Quiltin Harvinaista herkkua -käsityökilpailuun. Voitto heltisi käyttölaukku -sarjassa, johon osallistui kaksikymmentä tekijää.
Voitto julkistettiin käsityömessuilla Tampereella, mutta tiedon voitostaan Hopia oli saanut jo aikaisemmin.
–Oli se vaikeaa, kun ei saanut kenellekään kertoa. Tieto piti pitää salassa lähes kuukauden päivät julkistukseen saakka, Hopia nauraa.
Vaikka kasseja Hopia oli tehnyt entuudestaan, suunnitteli hän kisakassin erikseen.
–Olen käynyt Lilian Torkon kassikursseilla pari kertaa. Tein silti kassin omasta päästä. En minä siihen mitään kaavoja tarvitse.
Osallistujilta kysyttiin, ovatko he valmiita laatimaan kassinteostaan ohjeet Tilkku-lehteen.
–Ei siitä kassista voi mitään ohjeita antaa. Kassi on vain tehty.
Hopian arvion mukaan monet muut kisaan lähetetyt kassit olivat päällisin puolin katsottuna monimutkaisemman ja suurempitöisen näköisiä kuin Hopian kassi on.
–Minun kassini on kokonaisuus. Sisäpuolella on muun muassa kotelo termospullolle, vetoketjutaskut molemmilla puolilla, kotelo älypuhelimelle sekä avaimille. Laukun nimi onkin Reissukassi.
Laukun tilkut ovat heksagonin muotoisia, eli kuusikulmaisia kuvioita.
–Tein laukkua melkein kaksi viikkoa.
Käyttöön Hopia ei kilpailukassiaan saa vielä aikoihin.
–Se on kaksi vuotta luirussa, kun kassi kiertää näyttelyissä.
Ennen internetiä Hopia sai ideoita kirjoista ja lehdistä, nykyisin sosiaalinen kuvien ja linkkien jakopalvelu Pinterest on ahkerassa käytössä.
Mikä tilkkutöissä sitten jaksaa viehättää vuodesta toiseen?
–Jossain vaiheessa ajattelin, että lopetan näiden tekemisen. Käsin tikkaaminen on semmoista, ettei sitä malta lopettaa. Lisäksi olin kolme vuotta omaishoitajana, ja kokoontumiset Tilkkukööri-yhdistyksen kanssa olivat hyvää vaihtelua arkeen.
Hopia tekee työt aina oman pään mukaan, paitsi kaksi peittoa hän teki ohjeista.
–Se oli tosi takkuista. Jos ei mene niin kuin Stromsössä, niin oman pään mukaan tehtäessä voi vähän "säveltää". Kun näen kuva työstä, niin mietin itse, miten vastaavan voisi tehdä, enkä etsi ohjeita.
Hopia tekee tilkuista mieluiten geometrisiä kuvioita, joiden yhdisteleminen vaatii kokonaisuuden hahmotuskykyä ja matemaattista ajattelua.
–Niin sanottu tilkkumaalaus ei ole ollenkaan minun juttuni.
