Pääkirjoitus

Kar­tel­li­sa­vot­ta alkoi alusta

Savujaosta kiinni jääneet metsäyhtiöt hävisivät ensimmäisen erän oikeudessa. Edessä on toinen, ratkaiseva erä. Panoksena on muutakin kuin rahaa.

Metsä kasvaa hitaasti. Samaa voi sanoa metsäkartellin jälkipyykkiä pesevästä oikeusprosessista. Prosessi nytkähti askeleen eteenpäin, kun korkein oikeus (KKO) totesi lähes neljän vuoden oikeusrumban jälkeen, ettei metsänomistajan kartellimetsäyhtiölle esittämä korvausvaatimus ollut vanhentunut. Kyseessä on ennakkopäätös, jonka myötä kiista palautuu käräjäoikeuden käsittelyyn eli alkaa kokonaan alusta.

Markkinaoikeus tuomitsi Stora Enson ja Metsäliiton 2009 yhteensä 51 miljoonan euron sakkoihin raakapuukartellista. UPM-Kymmene välttyi sakoilta ilmiantaessaan kartellin, johon yhtiöt olivat sitoutuneet 1997–2004. Hintayhteistyö eli savujako oli järjestelmällistä, johdettua ja tuottavaa. Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan siitä koitui metsänomistajille 1–1,5 miljardin euron vahinko. Alihinnoittelu koski jopa 400 000 metsänomistajaa.

Lain mukaan kartelliin syyllistyneet ovat korvausvelvollisia vahingon kärsijöille. Silti alle 2 000 metsänomistajaa – joukossa satakunta lappilaista – lähti peräämään saamatta jääneitä rahojaan oikeusteitse muuramelaisen Reijo Lahtosen kokoaman Suuri Savotta 1-ryhmän kanssa.

Metsähallitus vaatii omassa kanteessaan Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä yhteensä 160 miljoonan euron korvauksia. Jutun käsittely päättyi helmikuussa Helsingin käräjäoikeudessa ja seuraavaksi odotetaan tuomiota.

Edessä on todennäköisesti vuosien oikeudenkäynti, jonka lopputulosta on vaikea ennakoida.

Metsänomistajien edunvalvoja MTK suhtautui kanteisiin alunperin nihkeästi, mikä herätti epäilyksiä sen puolueettomuudesta. Metsäliitto – 130 000 metsänomistajan osuuskunta – petti kartellissa omistajansa. Sen ja MTK:n organisaatioon epävirallisesti kuuluneiden metsänhoitoyhdistysten päättävissä elimissä on istunut samoja miehiä ja naisia, jotka ovat olleet yhtä aikaa ostajan ja myyjän asialla. MTK on torjunut epäilykset ja tarjonnut jäsenilleen apua vahingonkorvausten määrän arviointiin.

Kartelliyhtiöt ovat kiistäneet aiheuttaneensa taloudellista vahinkoa metsänomistajille, mikä kuulostaa vähintään erikoiselta. Eikö kartellin tarkoituksena ole nimenomaan estää vapaa kilpailu ja pitää puun hinta sen avulla alhaisena?

Kävi oikeusprosessissa miten tahansa, metsänomistajat ovat oikealla asialla. Kyse ei ole vain rahasta, vaan lainmukaisen toiminnan puolustamisesta yhteiskunnassa.