Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama porvarihallitus asetti viime keväänä tavoitteekseen byrokratian karsimisen. Kunnille säädettyjä velvoitteita ja tehtäviä luvattiin vähentää yhteensä miljardin euron arvosta.
Velvoitteiden karsiminen on yksi keino, jolla veronmaksajien kuormaa kevennetään.
Hallituksen linjaus otettiin kunnissa tyytyväisenä vastaan. Hallitus toisensa perään on kasannut kunnille lisää tehtäviä. Varmistaakseen, ettei velvoitteita laiminlyödä, hallitukset ovat tehneet niistä usein lakisääteisiä. Valtionosuudet tehtävien hoitamiseen eivät ole läheskään aina seuranneet mukana.
Seurauksena on ollut kuntien velkaantuminen ja jatkuva verojen nousu.
Kuntien velvoitteiden huima kasvu oli jo pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tiedossa, mutta se ei estänyt hallitusta kasvattamasta kuntien kuormaa. Kataisen hallituksen aloittaessa velvoitteita oli 535, viime syksynä niitä oli 610.
Valtio on pukannut myös perinteisesti valtiolle kuuluneita tehtäviä kunnille. Esimerkistä käy pitkäaikaistyöttömyyden hoito. Valtio sakottaa kuntaa, mikäli kunta ei hoida velvoitettaan valtion vaatimalla tavalla. Valtio ei silti aiemmin sakottanut itseään, kun pitkäaikaistyöttömyys paheni.
Enemmistö suomalaisista on tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen kannalla. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä 61 prosenttia vastaajista kannatti reipasta kuntien velvoitteiden purkua. Hallituspuolueiden kannattajista kaksi kolmasosaa oli tätä mieltä. Kielteisimmin velvoitteiden vähentämiseen suhtautuivat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat (LK/PS 27.7. 2015).
Kuntapäättäjien toive velvoitteiden vähenemisestä taisi olla perusteeton. Nyt näyttää, että hallitus lupasi enemmän kuin se aikoo tehdä. Olisiko hallitus nostanut kädet pystyyn?
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kertoi keskiviikkona, että uuden toimenpideohjelman avulla on mahdollista saada aikaan 430 miljoonan euron säästöt. Loput 600 miljoonaa voidaan Vehviläisen mukaan säästää, kun otetaan mukaan koko julkinen sektori.
Epäonnistumista ei tarvitse ihmetellä. Säästökohteet on löydetty pääosin ministeriöiden ehdotusten perusteella. Se ei taida olla yllätys, etteivät ministeriöt halua karsia omaa toimintaansa. Byrokratia pitää huolta itsestään. Ammattiyhdistysliikekin pisti jo vastaan.