ulevana syksynä karhujahtiin lähdetään ehkä entistä mittavimpien karhunkaatolupamäärien kera.
Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa, että kannanhoidollisen karhunmetsästyksen kiintiö olisi 255 karhua, joka olisi 72 karhua enemmän kuin viime vuonna. Poronhoitoalueelle näistä kohdistuisi 85 karhun metsästyslupaa ja muualle 170.
Viime vuonna poronhoitoalueelle myönnettiin yhteensä 70 lupaa, joista läntiselle poronhoitoalueelle kohdistui 15 lupaa.
–Poronhoitoalueella tavoitteena on vähentää karhun aiheuttamia merkittäviä porovahinkoja. Läntisen poronhoitoalueen kiintiö olisi viisi karhua enemmän kuin viime vuonna, kertoo maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari .
Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle.
–Karhun tappamia poroja ilmoitettiin vuonna 2016 yhteensä 681, joka on vähemmän kuin edellisenä vuonna. Karhun aiheuttamat porovahingot ovat kuitenkin nousseet jo yli 1,5 miljoonaan euroon.
Kanta vahvistunut
Uutta karhukannan hoitosuunnitelmaluonnoksessa tulisi olemaan myös Suomen jako kahteen kannanhoidon suuralueeseen, poronhoitoalueeseen ja muuhun Suomeen. Tällöin Suomen riistakeskus voisi hoitaa poikkeuslupien tarkemman kohdentamisen aiempaa joustavammin.
Lisäksi Suomen riistakeskus voi myöntää tarkkaa harkintaa käyttäen poikkeusluvan vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei rajoiteta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli vuonna 2017 1980–2100 karhua, kun aiempana vuonna luku oli 1 720–1 840.
Asetuksen avulla pyritään purkamaan karhukannan tihentymiä. Selkeimmin karhujen lukumäärä on runsastunut Oulun, Pohjois-Hämeen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistakeskusten aluetoimistojen alueella.
Uusi karhukannan hoitosuunnitelma ja karhukiintiöasetus ovat lausunnolla 22.6 saakka. Hoitosuunnitelma on tarkoitus hyväksyä ennen karhunmetsästyksen alkua.
