Äitinsä kuoleman jälkeen, vuonna 1988 opintojaan Vapaassa Taidekoulussa viimeistellyt Helena Junttila näki unen karhusta. Metsien kuningas puhui ihmisten kieltä ja puhutteli tulevaa taidemaalaria niin vahvasti, että nousi lopulta keskeiseksi osaksi hänen taidettaan.
Mitään kiirettä mesikämmen ei kuitenkaan pitänyt.
– Karhu kulki mukana koko ajan, mutta meni vuosia ennen kuin se löysi paikkansa taiteestani, Junttila kertoo.