Yhden päivän karenssi ei laskenut sairauspoissaolopäivien määrää Ruotsissa pysyvästi. Karenssi otettiin Ruotsissa käyttöön vuonna 1993, mutta sairauspoissaolojen määrä oli silloin jo laskussa. Myöhemmin ne ovat kääntyneet takaisin nousuun.
Työterveyslaitoksen teemajohtaja Tuula Oksanen sanoo, ettei ole mahdollista eritellä miten karenssi on vaikuttanut Ruotsissa, koska maan järjestelmään on tehty paljon muitakin muutoksia.
- Myös työttömyystilanne on vaikuttanut. Kun työttömyys on korkea, sairauspoissaolot vähenevät, Oksanen sanoo.
Suomessa ei tarkkoja tietoja
Suomessa ei ole olemassa valtakunnallista tilastoa lyhyistä sairauspoissaoloista. Kela pitää kirjaa 10 päivää ylittävistä poissaoloista, mutta lyhyempiä poissaoloja ei tilastoida keskitetysti.
Laajassa Kunta10-tutkimuksessa on seurattu kuntatyöntekijöiden työterveyttä ja poissaoloja. Sen mukaan kunta-alan sairauspoissaolojen määrä on laskenut vuodesta 2009.
Huippuvuosi oli tutkimuksen perusteella vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa oman sairauden takia. Tuorein tieto on vuodelta 2013, jolloin määrä oli 16,7 päivää. Eniten sairastivat palveluammateissa työskentelevät ja ruumiillista työtä tekevät, vähiten ylemmät toimihenkilöt ja esimiesasemassa olevat.
Lyhyet poissaolot keskittyvät nuorille työntekijöille.
- Nuoret käyttävät enemmän lyhyitä sairauslomia, vanhemmilla on enemmän kroonisia sairauksia, sanoi Oksanen.
EK:n jäsenyrityksiltään keräämien tietojen mukaan sairauspoissaoloja on yksityispuolella vähemmän, keskimäärin noin 11 vuodessa.