Pääministerivuosinaan Matti Vanhanen (kesk.) tuskastui julkisuuden haittaavan päätöksentekoa. Hän vaati, ettei hallituksen keskeneräisistä asioista puhuta julkisesti.
Vanhasen ongelma lienee ollut se, että julkisesti kantansa esittäneet ministerit sitoivat julkituloillaan itse omat kätensä, eivätkä enää kyenneet joustamaan menettämättä kasvojaan. Asiat eivät enää olleet ratkaistavia asioita, vaan arvovaltakysymyksiä. Julkisuus on välttämätöntä poliitikoiden poliittiselle elämälle. Jokainen heistä tietysti soisi, että julkisuus olisi myötäsukaista ja tapahtuisi heidän omilla ehdoillaan. Liberaalissa demokratiassa on kaikeksi onneksi ja kansalaisten hyväksi vapaa media, joka tuo asioita julki omien kriteeriensä perusteella. Aina siihen ei olla tyytyväisiä.
Usein pohditaankin sitä, missä määrin julkisuus vie poliitikkoja ja jopa määrittää politiikan sisältöä. Ei kuitenkaan niin paljoa, kuin usein uskotaan.
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että uutismedian toiminta ei vaikuta kovin usein siihen, mitä poliittisia päätöksiä Suomessa tehdään. Tutkija Juho Vesa selvitti kollegoineen kansanedustajien käsityksiä median vallasta. Media kuitenkin vaikuttaa monesti siihen, mistä poliitikot puhuvat julkisesti esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla.
Havainnot kuvaavatkin hyvin yleistä poliittisen keskustelun ilmapiiriä. Yksittäiset uutistapahtumat voivat vaikuttaa suurestikin, vaikkapa taannoiseen Anneli Jäätteenmäen dramaattiseen eroon pääministerin tehtävästä.
Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kansanedustajista oli sitä mieltä, että eduskunnan kyselytunnilla kiinnitetään usein huomiota johonkin asiaan siksi, että uutismedia on nostanut asian esille.
Kyselytuntien tapahtumia voi aiheesta pitää eräänlaisena politiikan pintakuohuntana, mutta julkisen keskustelun merkitystä ei sillä perusteella pidä lainkaan väheksyä.
Kansanedustajien varsinainen leipätyö tapahtuu eduskunnan valiokunnissa. Valiokuntatyöskentelyssä rakennetaan poliittisten päätösten varsinainen substanssi. Valiokuntatyön julkisuus on huomattavasti vähäisempää, muttei sekään tapahtu mitenkään piilossa.
Lainvalmistelua on vaikea yksinkertaistaa sloganeiksi, joten sen "mediaseksikkyys" ei ole kovin korkealla tasolla. Tämän vähäisemman julkisuuden suojassa edustajat kokevat tekevänsä aidoimmin työtään.
Tutkijan tulokset osoittavat, että uutismedian eli journalistisen median valta politiikassa on usein varsin pinnallista. Media vaikuttaa huomattavasti enemmän poliitikkojen julkiseen kilpailuun äänestäjistä kuin varsinaisiin päätöksiin.