Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) mukaan saamelaiskäräjät menetteli lainvastaisesti, kun se päätti viime marraskuussa järjestää uudet vaalit. KHO:n mukaan käräjien hallituksella ei ole toimivaltaa ratkaista oikeuskysymyksiä, jotka KHO on jo lainvoimaisesti ratkaissut. KHO:n päätökset sitovat myös saamelaiskäräjien hallitusta.
KHO:n ratkaisu on täysin odotettu. Saamelaiskäräjien hallitus päätti viime marraskuussa selkeästi asettua KHO:n edustamaa linjaa vastaan. Nyt KHO kertoo, mitä mieltä se on käräjien hallituksen päätöksestä.
KHO:n päätös liittyy kiistaan siitä, kuka lain mukaan luokitellaan Suomessa saamelaiseksi.
KHO antoi viime syyskuussa päätöksensä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pyrkineiden henkilöiden tekemistä valituksista. Valituksia oli jätetty kaikkiaan 182 ja KHO:n mielestä 93 valituksen jättänyttä pitää hyväksyä käräjien vaaliluetteloon. KHO:n mukaan nämä henkilöt täyttävät kriteerit, jotka Suomen lainsäädännössä on saamelaiselle asetettu.
Saamelaiskäräjien mielestä kyseiset henkilöt eivät ole saamelaisia. Osa saamelaisista ajattelee, että saamelaisten pitää itse voida päättää, kuka on saamelainen. Tällä tavalla ajattelee myös osa kiistaa pohtineista tutkijoista, mutta eivät kuitenkaan kaikki. Kiista jakaa pohjoisen väestöä ja myös tiedeyhteisöä.
Käräjät perusteli syksyllä päätöstään muun muassa sillä, että vastoin käräjien kantaa vaaliluetteloon hyväksyttyjen henkilöiden äänet vaikuttivat vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien lopputulokseen. Tämä on varmasti totta, mutta onko se demokratiassa mikään syy järjestää uudet vaalit?
Saamelaiskäräjiä suututtaneissa vaaleissa käräjien kokoonpano uudistui huomattavasti. Uusia jäseniä tuli noin puolet. Vaalien ääniharavaksi nousi inarilainen Anu Avaskari. Käräjille valittiin muun muassa liikuntaneuvos Kari Kyrö, joka kelpuutettiin saamelaiseksi vasta KHO:n päätöksellä 2011.
Vielä ei ole tietoa, millä tavalla saamelaiskäräjät suhtautuu KHO:n uuteen päätökseen. Yksi mahdollinen valitustie on YK. Sekin on vaihtoehto, että käräjät tyytyy korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen. KHO edustaa Suomessa korkeinta oikeusastetta.
Käräjien toiminta perustuu Suomen valtion maksamaan tukeen. Sen takia käräjien on hankala asettua jatkuvasti ylimmän oikeusistuimen päätöstä vastaan. Ilman valtion rahoitusta käräjien toiminta loppuisi kokonaan. Saamelaiskäräjät onkin isojen valintojen edessä.