Kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jä lyö pöytään ma­don­lu­vut: "Meillä ei ole varaa luo­mu­ruo­kaan, se ei ole kes­tä­vää ta­lout­ta"

Vänkyröitä porkkanoita monessa eri värissä, makealupiinista ja tomaatista tehtyä vihannessosetta, spelttihiutaleita, kombuchaa ja kaakaorakeita. Juustoja ja makkaroita sekä hyllykaupalla viiniä ja olutta.

Luomu valtasi kokonaisen näyttelyhallin tammikuussa Berliinissä maailman suurimmilla ruokamessuilla.

Saksassa luomutuotanto on Suomeen verrattuna laajaa ja se kiinnostaa kuluttajia. Luomutuotanto nappaa jo yli 5 prosentin siivun maan elintarvikkeiden kokonaistuotannosta. Eniten myydään luomumunia ja -maitoa, sitten kasviöljyjä, vihanneksia ja hedelmiä.

Mutta onko luomu kestävä tapa tuottaa ruokaa maailmassa, jossa ilmastonmuutos, väestönkasvu ja kaupungistuminen samalla pienentävät viljelykelpoisen maan pinta-alaa? Lähdin Saksaan ottamaan asiasta selvää.

Tilallinen: "Luomusta saa paremman hinnan"

Pieni Brodowinin kylä sijaitsee reilun tunnin ajomatkan päässä Berliinistä. Tammikuun puolivälissä ruoho vielä vihertää, mutta tuuli puhaltaa kylmästi.

– Ei täällä aina ole tammikuussa tämännäköistä. Vuosi sitten oli pohkeeseen asti lunta, kertoo Susanne Poinke.

Hän edustaa ekokylää, jossa 80 itäsaksalaista pientilallista lähti tekemään asioita eri tavalla 1990-luvun alussa Saksojen yhdistymisen jälkeen. Tilat yhdistivät voimavaransa perustaakseen yhden ison ja kannattavan luomutilan.

Tänään 1100 hehtaarin tilalla työskentelee kaikkiaan 115 kokopäiväistä työntekijää.

Demeter on Saksan tiukin luomutuotemerkki, joka edellyttää tilalta koko ravintoketjun kattavaa luomutuotantoa aina siemenistä vihanneksiin ja rehusta eläimiin saakka. Lisäksi on noudatettava Rudolf Steinerin kehittämän, kuunkiertoon perustuvan biodynaamisen viljelyn periaatteita.

Tilalla on 440 lehmää, 300 vuohta ja vaihtuva määrä munivia kanoja. Maitotuotteet kuten jogurtti ja erilaiset juustot muodostavat kolmanneksen, vihannekset kolmanneksen ja erilaiset palvelut kolmanneksen tilan tuloksesta.

Ekokylän vihanneksia myydään Berliinissä 2000 suoramyyntipisteessä, joista 3000–4000 asiakasta noutaa itselleen tuoretuotepaketin pari-kolme kertaa kuukaudessa. Nettikaupan lisäksi tilalla on oma myymälä. Lisäksi se toimittaa leipomoille luomuspelttiä, -ruista ja -vehnää.

Poinke sanoo, ettei tila ole kärsinyt kasvitaudeista, vaikka käytössä ei ole kasvinsuojeluaineita. Hän kuitenkin myöntää, että sadot jäävät normaalia pienemmäksi. Kannattavuus ei ole hänen mielestään ongelma.

– Viljasatomme on 2500–3000 kiloa hehtaarilta, kun tavallisella tilalla se on jopa 4500 kiloa hehtaarilta. Toisaalta saamme paremman hinnan. Satomme on reilun kolmanneksen pienempi, mutta kun myymme sen, saamme sataa kiloa kohden jopa 40 euroa normaalin 25 euron sijaan, Poinke kertoo.

Farmarit ja kuluttajat protestoivat yhdessä

Tuut-tuut! Satojen traktorien kulkue tukkii Berliinin historiallisen ydinkeskustan. On maanviljelijöiden ja tiedostavien kuluttajien juhlapäivä.

Joka vuosi Grüne woche -messujen ensimmäisenä lauantaina järjestettävällä mielenosoituksella halutaan kiinnittää poliitikkojen huomio kestävään ruoantuotantoon.

Yhdessä plakaatissa Saksan maatalousministeri Julia Klöckner vetää vankkureita, joiden kyydissä on kasvinsuojeluainekauppiaiden ja maatalousteollisuuden lobbareita. Ministeri matkaa kohti EU:n maatalouden uudistamista koskevia CAP 2020 -neuvotteluja.

Iso osa mielenosoitukseen osallistuvista näyttää olevan sitä mieltä, että luomu- ja lähituotannossa on tulevaisuus. Trendi näkyy jo saksalaiskuluttajien käyttäytymisessä.

Berliinissä luomutuotteita myydään jokaisessa ruokakaupassa, mutta maassa on myös useita luomuun erikoistuneita valtakunnallisia kauppaketjuja.

Esimerkiksi kauniisti sisustettu 56 myymälän Bio Company on keskittynyt lähellä tuotettuun luksusluomuun. Puolet suurempi Alnatura-ketju näyttää enemmän tavalliselta supermarketilta.

Saksassa myytiin vuonna 2017 noin kymmenellä miljardin eurolla luomuruokaa. Markkina kasvaa kuuden prosentin vuosivauhtia.

Taloustieteilijä: "Luomu on tehotonta"

Kysyntä tekee luomutiloista kannattavia, mutta onko meillä globaalisti varaa tavallista tuotantoa tehottomampaan viljelytapaan?

– Ei todellakaan, sanoo kansainväliseen maatalouteen erikoistunut taloustieteilijä, Berliinin Humboltin yliopiston emeritusprofessori Harald von Witzke.

Hän muistuttaa, että luomuviljely vaatii jopa puolet enemmän maapinta-alaa kuin tavallinen viljely.

– Jos siirtyisimme Saksassa täysin luomutuotantoon, tarvitsisimme 12 miljoonaa hehtaaria lisää viljelykelpoista maata jostain muualta. Jos tekisimme näin koko EU:ssa, maatalouden tulot romahtaisivat 8 miljardilla eurolla. Se ei ole kestävää taloutta.

Ympäristöasiantuntija: "30 prosentin hävikki on liikaa"

Ympäristöjärjestö WWF:n maatalouspolitiikasta ja kestävästä kehityksestä vastaava neuvonantaja Matthias Meissner ei voisi olla enemmän toista mieltä.

– Jos katsomme vain tuotantolukuja, niin tottakai luomun tehokkuus on alhaisempi. Mutta kun puhutaan tuottavuudesta, myös sillä on merkitystä, mitä tuotetaan ja millaisia vaikutuksia tuotannolla on ympäristölle pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä järjestelmä keskittyy ihan liikaa lukuihin, Meissner huomauttaa.

– Meidän on lisättävä ruoantuotantoamme 120 prosentilla vuodesta 2000 vuoteen 2050, Witzke laskee.

Meissnerin mielestä nälkäongelma olisi ratkaistavissa myös muilla keinoilla kuin tehostamalla maataloutta ympäristölle vahingollisilla lannoitteilla ja kasvinsuojeluaineilla.

Hän muistuttaa, että länsimaiden nykyinen ruoantuotanto ylittää reilusti sen, mitä pystymme syömään.

– Meillä syntyy hurjat määrät hävikkiä. Ruokatuotannostamme häviää matkan varrella 30 prosenttia. Oleellinen kysymys on, käytämmekö todella kaiken ylikapasiteetin hyväksemme ruokkiaksemme nälkäänäkevät? Minun on pakko sanoa, että emme käytä, Meissner huomauttaa.

Oikaisu 30.1. kello 11.40. Korjattu luomutilallinen Susanna Poinken sitaattia, jossa hän kertoo tilan viljasadon kilomääristä. Sitaatissa tonnit on muutettu kiloiksi ja hinta korjattu koskemaan sataa kiloa yhden kilon sijaan.