Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen kertoi lauantaina Vaasassa puoluevaltuuskunnan kokouksessa liikuttavan tarinan vierailustaan terveyskeskuksen vuodeosastolla.
Mikkonen osallistui tällä viikolla Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin haasteeseen, jossa liitto haastoi kaikki kansanedustajat päiväksi tutustumaan hoitajan työhön vanhuspalveluissa. Joensuulainen Mikkonen lähti maanantaina yhden hoitajan työpariksi Joensuun terveyskeskuksen vuodeosastolle.
- Syötin Untoa, kun hän väsyi syömään itse. Autoin pukemisessa. Luin Ainon kanssa lehteä. Mutta itselleni koskettavin hetki oli Martin kylvettäminen, Mikkonen kertoo.
Puoliksi halvaantunut vanhus siirrettiin vettäkestävällä patjalla kylpytilaan, jossa hänet suihkutettiin kauttaaltaan. Mikkosen vastuulle annettiin hiustenpesu.
- Pesun jälkeen hieroin vielä Martin päänahkaa ja huomasin, kuinka hän nautti siitä tavattomasti. Hän ei olisi halunnut millään lähteä pois suihkusta. Tämä oli hänelle selvästikin harvinainen luksushetki, johon hoitajilla ei normaalisti ole aikaa, Mikkonen kertoo.
Vanhustenhuollon niukkojen resurssien vaikutus ihmisten arkeen näkyi päivän aikana selvästi.
- Hoitajilla on kädet täynnä työtä, ja auttavia käsiä tarvittaisiin lisää, jotta kaikki saisivat riittävän hoivan. Mietin, kuinka hallitus on voinut edes ajatella, että hoitajamäärästä voidaan tinkiä, Mikkonen toteaa.
Hän on iloinen siitä, että hallitus perui suunnitelmansa. Toisaalta 70 miljoonan euron säästöt jäivät edelleen vanhustenhoidon tavoitteeksi.
- On vaikea ymmärtää, mistä ne löytyisivät ilman, että hoidon ja hoivan laatu heikkenee, Mikkonen sanoo.
Hän huomauttaa, että kunnissa on kokeiltu myös hyviä ratkaisuja. Mikkonen kiittelee esimerkiksi Vaasan kaupunkia, joka on palkannut pitkäaikaistyöttömiä yksin asuvien vanhusten avustajiksi.
- Kymmenet työttömät ovat saaneet töitä ja sadat vanhukset tarvitsemansa avun. Lisäksi kaupungille syntyy säästöjä, sillä avustajien palkkakulut tulevat kaupungille halvemmaksi kuin Kelalle maksettavat sakkomaksut työttömistä.
Mikkonen toivoo, että kunnissa keksittäisiin lisääkin vastaavanlaisia ratkaisuja.
- Koulutettua henkilökuntaa pitää olla aina riittävästi, mutta heidän lisäkseen voitaisiin hyödyntää esimerkiksi työkokeilussa, -harjoittelussa ja kielikoulutuksessa olevia henkilöitä, jotka voisivat pitää vanhuksille seuraa, Mikkonen ehdottaa.