Pääkirjoitus

Kansaa ja­ka­mas­sa

Kuntien verontulojen tasaus on olennainen osa hyvinvointivaltiota. Jos valtion työpaikkoja hajautettaisiin, jäisikö tasauksen tarve pienemmäksi?

Helsinkiläisen veronmaksajan tuska näyttää taas kasvavan. Pääkaupunkiseudun tiedotusvälineissä on ollut viime aikoina useita juttuja, joissa kannetaan huolta, miten helsinkiläiset jaksavat elättää muuta Suomea.

"Ilmassa on isoja riskejä se suhteen, käydäänkö Suomeen hyvinvointia tuottavan alueen kukkarolla liiaksi", Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhanmäki (kok.) toteaa (HS 30.12. 2015).

Huolestuneet helsinkiläiset viittaavat kuntien verotulojen tasaukseen. Nykyisessä järjestelmässä kuntien tuloja tasataan, jotta tietyt lakisääteiset peruspalvelut pystytään hoitamaan koko maassa. Uusimaa maksaa verontulojen tasausta yhteensä 521 miljoonaa euroa (HS 25.1.).

Suurimpia maksajia on perinteisesti Espoo. Suurimpia saajia ovat syrjäiset ja harvaanasutut kunnat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Ranuan tuloista 60-70 prosenttia tulee valtionosuuksista.

Pääkaupunkiseudun taakka on keskustelussa liitetty valmisteilla olevaan maakuntauudistukseen. Vaaditaan, ettei maakuntien itsehallinto saa nojata muilta otettuihin rahoihin vaan maakuntien omiin varoihin (Kauppalehti 28.1.).

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama porvarihallitus ei ole vielä linjannut, millä tavalla uusi maakuntahallinto saa rahansa. Todennäköisesti suoraa verotusoikeutta maakunnille ei tule, vaikka maakunnissa sitä halutaan. Reilusti lisää valtaa ja vastuuta maakuntiin on tavoite Lapissakin.

Valtion keskushallinto haraa vastaan. Se ei halua luopua nykyisestä vallastaan maakuntien hyväksi. Ehkä pelätään, että vallan mukana maakuntiin siirtyisi resursseja, jotka koko maasta on pääkaupunkiin kerätty?

Helsingissä tuskaillaan myös väkiluvun hurjan kasvun kanssa. Se nostaa asumiskustannuksia ja tekee liikenteestä ruuhkaisen. Yksinkertaisin ratkaisu olisi ohjata valtion työpaikkoja maakuntiin, mutta siitä ei puhuta.

Entä se maalaisten elättäminen? Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen laskee, että köyhien kuntien saama tasaus maksetaan Uudellemaalle pelkästään julkisina tutkimus- ja kehittämispanostuksina ja valtion työntekijöiden palkkoina. Uusimaa saa molemmista poteista satoja miljoonia euroja enemmän kuin väkiluku edellyttäisi (Maaseudun Tulevaisuus 29.1.).

Hyvinvointivaltion idea on, että köyhimmistä pidetään huolta. Sen takia verotuskin on voimakkaan progressiivinen. Kansaa voi mielikuvien avulla jakaa, mutta kenelle siitä on lopulta hyötyä?