Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen epäilee, riittävätkö hallituksen keinot Suomen talouden nostamiseen.
- Hallitusohjelman painopiste on julkisen talouden kuntoon saattamisessa. Se ei kuitenkaan välttämättä riitä. Leikkauksilla voi olla supistavia kysyntävaikutuksia, joiden vastapainoksi tarvitaan todellista kasvua.
Kanniaisen mukaan ilmassa on kuitenkin hyvin paljon optimismia, ja johtajuus ja yhteistyö on hallituksen muodostamisessa ollut mallikasta.
Hallituksen kärkihankkeiden mitoitus on 1,6 miljardia, josta tiestöön ja infraan on mitoitettu vajaa puolet. Hyviä tavoitteita on Kanniaisen mielestä paljon, esimerkiksi biotalouteen panostaminen ja byrokratian sekä kuntien tehtävien karsiminen. Rohkeutta olisi tarvittu kuitenkin enemmän.
- Työmarkkinoiden ja verotuksen rakenteelliset uudistukset olisivat välttämättömiä, niistä ei nyt vielä kuultu. Suomi nousee vain yrittäjyyden vahvistumisen kautta ja työmarkkinat ja verotus ovat siinä avainasemassa. Jäin kaipaamaan sitä, että uusi hallitus veisi työmarkkinoita pohjoismaiseen suuntaan, eli paikalliseen sopimiseen. Näin on toimittu muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa.
Kanniainen ei ole tyytyväinen hallituksen linjauksiin työmarkkinoiden osalta.
- Jää se vaikutelma, että ratkaisuille edelleen haetaan työmarkkinajärjestöjen siunaus, mikä rajaa todellisten uudistusten määrän liian suppeaksi.
Tuloverotuksen kevennys on Kanniaisen mielestä tarpeen. Petrattavaa olisi kuitenkin pääomatuloverotuksessa, josta ministerikolmikko ei sanonut vielä mitään.
- Tärkeintä on panostaa yrittäjyyteen. Nyt on mainittu yrittäjyyden tukeminen, mutta ei vielä mitään sen keinoista. Myöskään pääomatulojen verotuksen rakenteesta ei puhuttu. Leikkaukset ovat varmasti rajuja, mutta olisi tärkeää, että ne koettaisiin ihmisten kesken reiluksi.