Brasilialaisen lihan laadusta nousi aiheellinen kohu alkuviikosta. Lihantuonnille asetettiin nopeasti rajoituksia eri puolilla maailmaa. EU kertoi tutkivansa pilaantuneen lihan tuontia ja estävänsä skandaaliin syyllistyneiltä yrityksiltä pääsyn EU:n markkinoille.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ilmoitti aloittavansa Suomeen tuodun lihan jäljitykset. Tuloksista ei ole vielä tietoa. Arvioidaan, että suuri osa brasilialaislihasta on Suomessa käytetty suurkeittiöissä ja ravintoloissa.
Tullin tilaston mukaan Brasiliasta tuotiin viime vuonna siipikarjanlihaa yhteensä vajaa miljoona kiloa, naudanlihaa yli puoli miljoonaa kiloa ja hevosenlihaakin yli 120 000 kiloa. MTK:n edustajien mukaan erityisesti naudanlihan määrä on todennäköisesti tilastoitua isompi.
Brasiliasta tuodaan Suomeen lihaa, koska brasilialainen liha on Suomessa tuotettua lihaa halvempaa. Halvan hinnan ikävä kääntöpuoli on se, ettei lihan laadusta ole takeita. Hintaan vaikuttaa myös se, kuinka tiukasti lihan tuotantoa valvotaan.
Kuluttajan kannattaa ostoksia tehdessään vertailla muutakin kuin hintaa. Kotimaassa tuotettu ruoka ei todennäköisesti ole halvinta, mutta laadultaan parasta sen pitäisi olla. Kuluttaja päättää, mitä arvostaa ja minkä tuotteen valitsee.
Suomi on korkean elintason maa eikä suomalainen maatalous pärjää avoimessa kilpailussa Brasilian kaltaisten maiden kanssa. Sen takia ruuan tuotantoa tuetaan Suomessa ja ylipäätään kaikissa EU-maissa. Suomalaiset myös arvostavat kotimaista ruokaa.
Tiedotusvälineet kertoivat loppuviikosta kuinka paljon veronmaksajien rahaa käytettiin viime vuonna maataloustukeen. Tukia maksettiin yhteensä noin kaksi miljardia euroa. Tästä summasta viljelijätukien osuus oli 1,9 miljardia euroa. Loput rahat menivät erilaisiin hanke ja - yritystukiin sekä rakennetukiin. Lappiin tukea saatiin yhteensä noin 67 miljoonaa euroa.
Tiedotusvälineissä on nykyään tapana kertoa, ketkä ovat saaneet suurimmat tukisummat. Avoimuus kuuluu demokratiaan ja samanlaisen avoimuuden soisi lisääntyvän muidenkin tukien ja verovapauksien osalta.
Toimiva tukijärjestelmä turvaa kotimaisen ruuan tuotannon ja myös sen, että jokaisella on varaa kotimaiseen ruokaan. Maataloussektori työllistää maanviljelijöiden ohella runsaasti muutakin väkeä. Keskivertoviljelijän pörssin pohjalle rahat eivät tee pesää.