Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju sanoo, että Kreikka-kriisin ratkaisemiseksi on olemassa enää huonoja tai enemmän huonoja vaihtoehtoja.
Hiekka tiimalasissa uhkaa valua loppuun Kreikan ja rahoittajien välisissä neuvotteluissa, joilla yritetään välttää Kreikan konkurssi ja mahdollinen euroero.
Kreikka-sovun takarajaksi on asetettu tämän kuun viimeinen päivä.
Kangasharju arvioi, että näin lyhyessä ajassa voidaan todennäköisesti vain lykätä hätärahoituksen viimeisen maksuerän, 7,2 miljardin euron maksupäivää.
- Tämän jatkoajan aikana Kreikan pitää pystyä osoittamaan, että se pystyy tekemään tarvittavia uudistuksia.
Kangasharjun mukaan Kreikka-kriisin lopputulokselle on olemassa kaksi vaihtoehtoa.
- Kreikka nöyrtyy viikonlopun aikana ja syntyy jatko-ohjelma. Silloin Kreikalle voidaan antaa rahaa maksaa IMF:lle velkaerä ja annetaan jatkoaika 7,2 miljardin euron lainaerälle.
- Jos viikonloppuna ei nöyrtymistä tapahdu ja Kreikka ei pysty tiistaina maksamaan IMF:lle, syntyy Kreikassa paniikki.
Kangasharjun mukaan paniikki maassa alkaisi siitä, kun maa joutuisi asettamaan pääomarajoitteita pankkipaon takia. Tällä toimella ihmisten päivittäisiä käteisnostoja rajoitettaisiin tiettyyn euromäärään, millä vältettäisiin pankkien konkurssit.
- Paniikin myötä Syriza-puolue hajoaa keskeltä kahtia ja tulee levottomuuksia. Lopulta tulee uudet vaalit ja uusi hallitus, joka tekee nämä tarvittavat uudistukset. Sen jälkeen pääomarajoitukset voidaan poistaa ja Kreikka palaa jälleen normaaliksi eurojäseneksi.
Kangasharju arvioi, että hänen kuvailemistaan skenaarioista jälkimmäinen on todennäköisempi.
- Edistystä Kreikan suunnalta ei ole tapahtunut. Enkä usko, että niin tapahtuu viikonlopun aikanakaan. Hyviä ratkaisuja ei ole enää jäljellä.
Kangasharjun mukaan Kreikan esittämät ratkaisut maan talouden uudistamiseksi eivät ole riittäviä tai järkeviä.
Kreikka on aiemmin esitellyt velkojille esityksen uudistusohjelmasta, joka sisältää lähinnä veronkorotuksia.
- Jos Kreikassa olisi toimiva veronkantojärjestelmä, niin kyllä näillä toimilla periaatteessa alijäämää saataisiin pienennettyä.
- Mutta, tässä tilanteessa, jossa talouskasvu on pysähtynyt ja veronkantokykyä ei ole, on aivan pöyristyttävän järkyttävä ehdotus, että sopeuttaminen tehdään 90-prosenttisesti veroja korottamalla.
Kangasharju luettelee, että talouskasvua saadaan aikaan rakenteita uudistamalla, julkista sektoria yksityistämällä, korruptiota kitkemällä ja veronkantokykyä parantamalla.
- Veronkiristys on tyypillinen vasemmistohallituksen ratkaisu. Mitään saavutettuja etuja ei leikata ja rakenteita uudisteta, vaan nyhdetään veroilla systeemiin rahaa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut, että veronkiristysten tulisi koskea kaikkia kreikkalaisia. IMF, Euroopan unioni ja Euroopan keskuspankki eivät ole olleet tyytyväisiä Kreikan ehdotukseen ja velkojat ovat tiettävästi lähettäneet euroryhmän arvioitavaksi oman ehdotuksensa Kreikan uudistusohjelmaksi.
- Ymmärrän täysin Troikan huolen. Sen, miksi se ei hyväksy Kreikan ehdotusta. Troikalla on ajatus, että kilpailua avataan, sääntelyä puretaan ja rakenteita uudistetaan niin, että talouskasvua pääsee syntymään.
Perjantaina AFP uutisoi nähneensä sopimusluonnoksen, jonka mukaan Kreikalle ollaan tarjoamassa viiden kuukauden mittaista pidennystä lainaohjelmaan, mikäli se suostuu vaadittuihin uudistuksiin.