Isohaaran kalateiden laskurit pysähtyivät viime kesänä lukemaan 8 879. Lukema koostuu 24 – 117 senttimetrin mittaisista kaloista. Tulos olisi voinut olla vieläkin komeampi ilman Vallitunsaaren kalatiellä kesä- ja heinäkuun aikana toteutettuja rakennustöitä ja Kalasydämen testaukseen liittyviä käyttökatkoksia.
– Tulos on rohkaiseva ja kalateiden toimintakauden uusi ennätys. Olisimme toivoneet, että myös Kalasydämeen nousseet kalat olisi siirretty kalatiehen, mutta näin ei alkuperäisestä kaavailusta huolimatta tapahtunut, Lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitala kertoo.
Lohijokitiimi on vuokrannut Isohaaran kalatiet ja vastaa niiden toiminnasta.
Kalateiden pienet ongelmakohdat saatiin viime kesänä korjattua.
– Isohaaran kalatien automatiikasta löytyi vika, jolla oli vaikutusta kalatien suualueen virtaamaan. Se korjattiin mekaanisesti ja ensi kesänä saamme automatiikkaohjauksen kuntoon, Viitala sanoi.
Lohijokitiimi pääsee ensi kesänä testaamaan ohjausaitoja, jotka asetetaan Vallitunsaaren kalatien suualueelle.
– Ohjausaidan lisäksi kalojen nousuhalukkuuteen vaikuttaa kalatien suualueelle asetettava lisävesipumppu. Sillä saamme tuplattua suualueelle tulevan vesimäärän. Pumppua pystyy portaattomasti säätämään.
8 879 kalasta kaikki eivät jääneet Isohaaran altaaseen, vaan osa tuli turbiinien ja kalateiden kautta alas.
–Valtaosa taimenista ja lohista on leimautunut niiden istutusalueelle jokisuuhun. On aivan normaalia, että kala nousee ylös ja tulee sitten alas. Osa kääntyy jo kalatiessä alaspäin. Leimautuminen ohjaa kaloja tämäntyyliseen toimintaan. Kun voimalaitos on kiinni, niin silloin kaloja valuu paljon alas.
Molempiin kalateihin asennetaan ensi kesänä uudet pyyntilaitteet. Vallitunsaaren pyyntilaite on jo viimeistelyä vaille valmis.
– Pyyntilaitteella otamme kaloja talteen kalatautitarkkailua ja ylisiirtoja varten. Aiempina vuosina meidän piti pistää kalateistä vedet poikki, kun otimme kalaa talteen. Ensi kesänä kalojen talteenotto ei vaikuta kalatien toimintaan.
Vielä ei ole varmaa saako uusilla pyyntilaitteilla ottaa ensi kesänä kalateistä kaloja ylisiirtoja varten.
– Jos tämä ei onnistu, Lohijokitiimin pitäisi ostaa ylisiirrettävät kalat. Yhdistyksellä ei ole tähän tarkoitukseen varattu kovinkaan paljon euroja.
Viime kesänä Lohijokitiimi ei saanut tehdä ylisiirtoja kalataudin vuoksi. Yhdistys on hakenut ylisiirtolupaa Eviralta ensi kesäksi.
– Tekisimme ylisiirtoja Ounasjoelle, Kemijoelle Savukosken alueelle ja Tervolan patoaltaalle sekä Pisa-, Loue-, Vaa- ja Runkausjokiin. Meillä on tietoa ja taitoa ylisiirroista. Parhaimpana vuotena olemme pyytäneet ja siirtäneet noin 1600 kalaa. On aivan realistista puhua useasta tuhannesta kalasta, jos vain rahoitus saadaan kuntoon.
Monia kalaihmisiä huolestuttaa, miten ylisiirretyt kalat ja syntyneet poikaset pääsevät laskeutumaan takasin mereen. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan pienten kalojen kuolleisuus on liki sata prosenttia, kun ne pyrkivät laskeutumaan muutaman voimalaitoksen läpi kohti merta.
– On totta, että turbiinit hidastavat kalan laskeutumista ja silloin se on helppo saalis petokaloille. Olemme päässeet usein seuranneet Isohaarassa 30-40 metriä leveitä ja 40-70 metriä pitkiä kalaparvia, jotka tulevat alas. Mistä nämä kalat oikein tulevat? Tornionjoen suulta saatiin saaliiksi myös kala, joka oli kertaalleen siirretty Ounasjoelle. Ylisiirto on toimiva vaihtoehto vaelluskalan palauttamisessa Kemi- ja Ounasjokeen, Viitala sanoo.
Kemijoki Oy testaa Kalasydäntä ensi kesänä Taivalkosken voimalaitoksella. Kalasydämen toimivuutta on vaikea testata, jos altaaseen ei nouse lohta ja taimenta.
– Tuntuisi luonnolliselta, että yhtiö osallistuisi myös kalateiden käyttökustannuksiin, kun se testaa Kalasydäntä ja ohjaa ylisiirtokalojen hankintaa näin toiminnallaan merialueelta ostettaviin kaloihin. Tulee myös muistaa, että kalasydämen patentin omistaa yritys Kalasydän Oy. Osallistuminen kalateiden käyttökustannuksiin vähentäisi jokivarren kuntien rahoitusosuutta. Kyseinen tilanne ilmentää selkeästi, että nyt olisi aika perustaa laajapohjainen yhteistyöryhmä, joka pystyisi edelleenkin kehittämään vaelluskalan palauttamista Kemi- ja Ounasjokeen, Jukka Viitala toivoo.
Kainalojuttu: Kalasydän tulee Taivalkoskelle
Kemijoki Oy siirtää ensi kesäksi Kalasydämen Taivalkosken alle. Kalasydämen avulla voimayhtiö toivoo, että lohet ja taimenet pääsevät nousemaan Taivalkosken yläpuoliseen altaaseen ja sitä kautta kutemaan sekä pääuomaan että sivujokiin.
Osana Taivalkosken voimalaitoksen vaelluskalaratkaisun kokonaisuutta yhtiö tekee maalis-huhtikuussa mäti- ja pienpoikasistutuksia Kemi-Ounasjoen vesistössä. Se valmistelee myös kesäksi kunnostuksia vaelluskalojen lisääntymisalueille Taivalkosken yläpuolisissa sivujoissa.
Työ parhaan Taivalkosken padon ohitusratkaisun hakemiseksi jatkuu.
– Haemme parhaillaan kalauoman suunnitteluun parasta mahdollista asiantuntemusta ja syksyllä tiedämme, voiko Taivalkoskelle rakentaa kalauoman, Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula kertoo.
Avoin kalauoma sai eniten yleisön kannatusta yhtiön järjestämässä kyselyssä.