Uuden Tornion-Muonionjoen kalatalousalueen perustaminen uhkaa lopettaa etenkin Tornionjoen koskitilojen kalastusoikeuden haltijoiden puheoikeuden kalatalousalueen asioissa.
Syynä tähän ristiriitaiseen tilanteeseen on vuonna 2015 laaditun kalastuslain tulkinta siitä, että kalastusoikeuden haltijoina eivät olekaan vesialueensa myyneet talot ja tilat, vaan vesioikeuden nykyiset omistajat Fortum ja Pohjolan Voima.
Kun koskitilat pakkolunastusuhan alla 1940-50–luvuilla myivät vesialueensa voimayhtiöille, saivat he kauppakirjan mukaan pitää vesialueen kalastusoikeudet.
Aiemmin ei ole ollut ristiriitaa sopimusten tai kalastuslain tulkinnasta.
Koskitilat eli vesialueensa myyneet talot ja tilat ovat kalastaneet Tornionjoella ja niiden on katsottu olevan kalastusalueen osakkaita.
"Kokous ei tule onnistumaan"
Uuden kalastuslain mukaan vanhat kalastusalueet on määrätty lakkautettavaksi tämän vuoden alusta lukien. Niiden tilalle on perustettu uudet ja laajemmat kalatalousalueet. Tällainen on myös Tornionjoen ja Muonionjoen kalastusalueista sekä Perämeren rannikon osakaskunnista yhdistetty uusi kalatalousalue.
Tornionjoen kalastusalue piti virallisen lakkauttamiskokouksensa torstaina. Perjantaina Ylitorniolla pidetään Tornion-Muonionjoen ja rannikon kalatalousalueen perustamiskokous.
Lakkautetun Tornionjoen kalastusalueen puheenjohtaja Pekka Pelttari arvioi, että kokous ei tule onnistumaan.
Lainsäätäjän ja kentän tulkinnat kalatalousalueen jäsenyydestä ja puhevallasta ovat niin pahasti vastakkain. Perussyy tähän on se, kenellä on koskitilojen kalastusoikeus.
– Maa- ja metsätalousministeriö ja vesialueen omistajien etua ajava Kalatalouden keskusliitto tulkitsevat kolmisen vuotta vanhaa kalastuslakia siten, että koskitiloilla ei olisi tähänkään asti ollut oikeutta kalastusalueen jäsenyyteen, Pelttari sanoo.
Käytännössä tulkinta tarkoittaa sitä, että koskitilat lainsäätäjän mukaan menettivät kalastusoikeutensa silloin, kun vesialueen myynyt henkilö on kuoli.
– Niinhän se ei voi olla, että ihminen vie kalastusoikeuden mukanaan hautaan. Kalastusoikeus seuraa tilaa, ei henkilöä, Pelttari jyrähtää.
Lakia näin tulkittaessa eivät koskitilat voi liittyä uuteen Tornion-Muonionjoen kalatalousalueeseen, koska heillä ei olisi lain mukaan kalastusoikeutta.
Toisaalta vesialueet omistavilla voimayhtiöillä ei ole mitään syytä pitää hallussaan kalastusoikeutta.
Toimijat haluavat pikaisen ratkaisun
Lakkautettujen kalastusalueiden toimijat haluavat pikaista ratkaisua koskitiloja koskevaan ristiriitaan. He esittävät, että vuoden 2015 kalastuslakiin on tehtävä muutos, joka tunnustaa vesialueen myyneiden tilojen ja talojen ikiaikaisen kalastusoikeuden entisillä vesialueillaan.
Silloin koskitilat voisivat tulla kalatalousalueen jäseniksi, Pekka Pelttari kertoo.
– Kyse olisi erityisen etuuden osakaskunta, jossa vesivoiman omistaa voimayhtiö ja kalastusoikeus kuuluu taloille.
Esitystä on viety jo eteenpäin kansanedustajille ja maa- ja metsätalousministeriölle sekä Kalatalouden keskusliitolle.
Taustalla ihmetystä herättää se, miksi niin nykyisen kuin vuoden 1982 kalastuslain tulkinta on näin radikaalisti muuttunut ja teoriassa mitätöinyt koskitilojen kalastusoikeuden niiden alkuperäisiltä haltijoilta.