Simojoen Malinin laavulta leviää läheiselle parkkipaikalla juuri keitetyn kahvin tuoksu. Malinin laavun pystytyksessä olleet talkoomiehet Tommi Pulkkinen, Markku Marttila, Teijo Haaranen ja Ari Ylikärppä nauttivat nokipannukahvit pullan kera upouuden laavun edustalla yhdessä Simon elinkeinokoordinaattori Jari Juusolan kanssa. Myöhemmin joukkoon liittyy myös Simojoen Nousulohi ry:n puheenjohtaja Tapani Kuusela, joka oli myös mukana talkoissa.
Miehillä on syytä pienimuotoiseen juhlaan, sillä Simojoelle on valmistunut Simon kunnan puolelle neljä laavua tulipaikkoineen, puuvarastoineen ja vessoineen palvelemaan alueelle tulevia kalastajia, melojia ja myös paikallisia luonnossa viihtyviä asukkaita. Rakenteiden pystytys tehtiin pääosin talkoovoimin, mistä Juusola jakoi auliit kiitokset kaikille mukana olleille.
Simojoen kalastusmatkailullinen hyödyntäminen on vielä alkutekijöissään. Simojoella nukuttiin pitkään Ruususen unta ennen kuin herääminen tapahtui.
–Kesällä 2016 Simojokeen nousi laskureiden mukaan noin 5500 lohta. Kun turistikalastajat löysivät Simojoen, heille piti alkaa laittaa paikkoja nykyaikaiseen kuntoon. Nämä neljä laavua ovat varmasti kalastajien mieleen, Jari Juusola uskoo.
Kaikkiaan Simon puolella on jokivarressa kymmenkunta toimivaa laavua vapaassa käytössä.
Kesä 2017 oli lohennousu osalta huomattavasti heikompi. Tilanne oli sama Tornionjoellakin. Myös merikalastajat ovat puhuneet heikosta lohisaaliista.
–Odotuksena on, että viime kesän heikko lohennousu oli poikkeus. Ely-keskus on kunnostanut Simojoella lohien poikastuotantoalueita, joten tämänkin toimenpiteen pitäisi jatkossa edistää lohien nousumääriä, Juusola uskoo.
Lohi nousee Simojokeen kutemaan varsin lyhyelle alueelle eli lohitiheys on suuri läpi kalastuskauden. Lohen lisäksi perhostelija voi saada saalikseen harjuksia. Uistelijat nappaavat joesta myös haukia ja ahvenia. Ravut ovat joesta kadonneet, eikä rapulupien myynti on viime vuosina romahtanut lähes nollaan.
Iso asia Simon matkailukalastukselle on Metsähallituksen ja Simojoen Nousulohi ry:n muodostama yhteislupa-alue. Alue kattaa Simon kunnan alueella virtaavasta jokiosuudesta yli 90 prosenttia.
–Lupatulot nousivat viime kesänä 60-70 prosenttia verrattuna aikaisempaan vuoteen. Sitä olivat nostamassa edellinen hyvä lohikesä sekä 2017 perustettu yhteislupa-alue. Myös kausilupien myynnissä oli selvä nousu, sillä osa Tenon kävijöistä jäi kalastamaan lohta Simojoelle, Nousulohi ry:n puheenjohtaja Tapani Kuusela kertoo.
Simojoen kehittäminen jatkuu edelleen. Tarkoitus on muun muassa uusia Simojoki.com -sivusto, jotta Simojoen tarjoamat kalastusmahdollisuudet tulisivat mahdollisimman laajaan tietoon.
–Laitamme myös joenvarrelle opasteita, jotta kalastuspaikat olisi helppo löytää. Simojoen rannoilla on paljon mökkiläisiä ja paikallisia asukkaita, emmekä halua että heidän ja kalastajien välille syntyisi ristiriitatilanteita. Ohjelmaan kuuluu myös rantapusikoiden raivausta, joka helpottaa perhostelua, Juusola sanoo.
Jos ja kun luontomatkailu Simojoella lisääntyy, se vaikuttaa koko kunnan elinkeinojen kehittymiseen.
–Kalastajat tarvitsevat muiden matkailijoiden tapaan palveluja monilta eri aloilta, Juusola kertoo.
Lohenkalastajat ovat löytäneet Simosta majapaikoikseen Lapin Ringin, Simojoen Eräkeskuksen ja Simojoen Lohirannan. Osa tuo vaununsa SF-Caravan Peräpohjolan karavaanarialue Hopeaperään. Parhaimpana lohennousun aikaan lisäpetipaikoille on kysyntää.
Simon kunnan toteuttama Simojoen investointihanke on saanut rahoitusta Perämeren Leader-rahoituksen kautta. Kunnan lisäksi rahoittajina ovat olleet Simojoen Nousulohi ry sekä Simonkylän maa- ja vesialueiden osakaskunta. Talkoolaistyön työpanosta ei myöskään sovi unohtaa.