Kak­sois­kun­ta­lai­suut­ta ei tule – kuntia pa­tis­tel­laan silti ot­ta­maan mök­ki­läi­set mukaan toi­min­taan

Etenkin mökkikunnissa haaveiltu ajatus kaksoiskuntalaisuudesta ei ole toteutumassa.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.) tiistaina luovutettu selvitys toteaa, että perustuslaki ei mahdollista verotusta tai äänioikeutta useammassa kuin yhdessä kunnassa.

– Varsinainen kaksoiskuntalaisuus olisi ollut aika hankala toteuttaa. Se ei ehkä olisi mahdoton, mutta se olisi työläs, Vehviläinen sanoi luovutustilaisuudessa.

Verotuksessa ongelman ydin liittyy kaksoiskuntalaisen ja verovelvollisuuden määrittelyyn.

– Suurin ongelma olisi, miten määriteltäisiin, kuka olisi kaksoiskuntalainen ja kuka olisi velvollinen maksamaan veroa useammalle kunnalle ja millä perusteella, sanoi selvitystyön sparrausryhmään kuulunut yliopistonlehtori Pekka Nykänen Tampereen yliopistosta.

Nykäsen mukaan kysymys ei rajaudu mökkiläisiin, vaan lisäksi on työn takia tai perhesyistä useammalla paikkakunnalla asuvia tai päivittäin pendelöiviä, ja rajanvedosta tulisi hankalaa.

– Ja mistä saataisiin tieto, kuka on se kaksoiskuntalainen, joka joutuisi maksamaan veroa. Se perustuisi verovelvollisen omaan ilmoitukseen hyvin pitkälti, ja kuitenkin meidän pitäisi kohdella ihmisiä yhdenvertaisesti.

Äänestäjinä enemmän mökkiläisiä kuin ympärivuotisia asukkaita?

Äänioikeuden ulottaminen kesäasukkaisiin voisi luoda yllättävän asetelman mökkikuntiin.

– Jos katsotaan mökkiläisten vaikutuksia, niin voisi olla sellainen kunta, jossa olisi enemmän mökkiläisiä äänestäjiä kuin sitten alueellisia. Ja yksi ääni per yksi henkilö on perustuslain lähtökohta, sanoi asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Auli Valli-Lintu .

Selvityksessä todetaan kuitenkin, että asuminen useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla yleistyy, ja tämä pitäisi ottaa paremmin huomioon lainsäädännössä sekä kuntien toiminnassa.

Kuntia kannustetaan ottamaan mukaan kunnan toimintaan ihmiset, jotka oleskelevat kunnassa ja käyttävät palveluja. Osaltaan tähän luo mahdollisuuksia digitalisaatio.

Vehviläinen puhuu e-kuntalaisuudesta, muttei halua määritellä kovin tarkasti, millaiseen osallistamiseen kuntien pitäisi pyrkiä.

– E-kuntalaisuus voisi tarkoittaa, että tiettyjä asioita pystyisi hoitamaan sähköisesti suoraan, jos on ottanut tietyn kunnan e-kuntalaisuuden.

"Tärkeintä on mökkiläisten tuoma toimeliaisuus"

Suomen merkittävimpiin mökkikuntiin kuuluvan Mäntyharjun kunnanjohtaja Jukka Ollikainen ei yllättynyt selvityksen johtopäätöksistä.

–  Ihan samaa olemme pohtineet, että kuulostaa ihan hienolta, ja sitten tulee se mutta-lause.

Ollikaisen mielestä juuri kaksoiskuntalaisuuden määrittely ja jakosuhde asuinkuntien kesken on vaikuttanut erittäin hankalalta ratkaistavalta. Hänestä on silti hyvä, että asiaa on nyt kunnolla selvitetty.

Ollikainen toteaa, että kunnille kokonaisuudessaan jäävä kiinteistövero kompensoi nykyisellään mökkiläisistä aiheutuvaa palvelujen lisämitoituksen tarvetta.

–  Minusta tärkein arvo, mitä mökkiläiset tuottavat kuntaan on se, että mökkiä käytetään ja se tuo taloudellista ja muutakin toimeliaisuutta alueelle.

Ollikaisen mielestä vuoropuhelu kuntalaisten ja myös vapaa-ajanasukkaiden kanssa korostuu tulevaisuuden kunnassa yhä enemmän. Hän pitää kehittämisen kohteena sitä, miten aktiivisuus saataisiin laajennettua yksittäisistä innokkaista laajemmalle.

–  Se, millä se saadaan systemaattiseksi, siinä meillä on haastetta. Mitkä ne välineet ovat, jotta se vuoropuhelu on aitoa.