Kak­kos­tyy­pin dia­be­tes­lää­ki­tyk­sen ostajia viime vuotta vä­hem­män – Kela: Liian ai­kais­ta ar­vioi­da syytä

Kakkostyypin diabeteksen lääkkeitä osti tammi-maaliskuussa 2  000 ihmistä vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, selviää korvauksia maksavan Kansaneläkelaitoksen (Kela) tilastoista.

Lääkkeiden ostaminen on ollut Kelan tarkassa syynissä sen jälkeen, kun korvauskäytäntö muuttui vuoden alussa. Lääkkeet siirrettiin ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan, jolloin korvausprosentti aleni sadasta 65 prosenttiin.

Pelkona on, että vähävaraiset tautia sairastavat jättävät lääkkeitä ostamatta, kun omavastuun osuus lääkkeen hinnasta nousi.

Juuri ennen muutosta, syys-joulukuussa kakkostyypin diabeteksen lääkekustannukset nousivat Kelan mukaan lähes kolme miljoonaa euroa korkeammiksi toissa vuoden vastaavaan aikaan nähden.

Loppuvuoden lääkeryntäys voi näkyä alkuvuoden tilastoissa. Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen sanoo, että juuri tästä syystä ei voida vielä vetää johtopäätöksiä, että lääkkeiden ostaminen olisi merkittävästi laskenut, vaikka tilastot siihen hieman viittaavatkin.

–  Emme pysty vielä sanomaan, onko kyseessä se, että lääkkeitä ei alkuvuodesta ole vielä tarvinnut ostaa vai onko osa lääkkeiden käyttäjistä joutunut jättämään lääkkeet ostamatta korvausmuutoksen vuoksi, Martikainen kommentoi.

Lääkkeitä osti tammi-maaliskuussa 239  000 ihmistä, kun vuotta aiemmin luku oli 241  000. Kelan mukaan kakkostyypin diabeteslääkityksestä korvausta saavien määrä on viime vuosien aikana noussut tasaisesti.

Kelan lääkekorvausten säästöpaine tälle vuodelle on 134 miljoonaa euroa, josta diabeteslääkkeiden osuus on 20 miljoonaa.

Diabetesliiton kysely: Lähes joka kolmas jättänyt lääkkeitä ostamatta

Diabetesliiton kyselyn mukaan kakkostyypin diabetesta sairastavista lähes joka kolmas on kertonut, etteivät heidän rahansa riitä kaikkiin lääkkeisiin. Kyselyyn on vastannut reilut 300 ihmistä. Kyselyn tulos on suuntaa antava, sillä Suomessa tautia sairastaa yli 300  000 ihmistä.

Liiton erityisasiantuntijaa Irene Vuorisaloa tulos ei yllättänyt.

–  Vastaukset antavat erittäin huolestuttavan, joskin odotetun viestin. Lisäksi he, jotka kärsivät muutoksesta, ovat jo ennestään hyvin vaikeassa tilanteessa, Vuorisalo kommentoi.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan mukaan liitto on saanut aiheesta yhteydenottoja. Halila sanoo, että lääkkeiden ostamatta jättäminen on erittäin huono asia, mutta hän ymmärtää, että lääkekulut tulevat kasvamaan ja kustannuksia on laskettava.

–  On viitteitä, että epidemia pahenee. Keskeistä on taudin ennaltaehkäisy. Ymmärrän toki Diabetesliiton huolen. Lääkekorvauksissa on vaikea löytää tasapainoa, jolla eri sairausryhmät saataisiin tasavertaiseen asemaan, Halila sanoo.

Apteekkariliitto arvioi säästötavoitteen toteutuvan

Leijonanosa lääkekorvauskustannusten säästöistä kohdistuu lääkehävikin vähentämiseen. Apteekkariliiton arvion mukaan reseptilääkkeitä jää vuosittain käyttämättä 95–125 miljoonan euron arvosta. Lääkekorvauksina tämä tarkoittaa yhteiskunnalle 63–83 miljoonan euron laskua.

Lääkehävikin vähenemisestä ei ole vielä tilastoa, sillä lääke saattaa lojua kaapinnurkassa vuosia. Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler kuitenkin sanoo, että apteekkien alkuvuoden liikevaihdon laskun perusteella näyttäisi, että lääkekorvauskustannusten säästötavoite tullaan saavuttamaan.