Malminetsintä ja kaivosten perustaminen eivät ole nappikauppaa. Mawsonin ympäristöjohtaja Noora Ahola kertoo, että yksi kairanreikä Rovaniemen ja Ylitornion rajalla olevalla tutkimusalueella voi maksaa 100 000 euroa. Yhtään metriä ei kairata turhaan (LK/PS 26.1. 2017).
Aholan mainitsemat kairaukset tehdään Natura-alueella, mikä nostaa tutkimuksen hintaa. Kairaukset pitää tehdä talvella, kun routaa ja lunta on riittävästi. Yhtiö on budjetoinut kolme kuukautta kestäviin etsintöihin viisi miljoonaa euroa.
Malminetsinnän ja louhinnan kalleuden takia kaivosbisnes on päätynyt pääosin ylikansallisille yrityksille. Alalla toimiminen edellyttää, että yhtiö pystyy jatkamaan toimintaa myös huonojen aikojen yli.
Sotkamolainen Talvivaara/Terrafamen kaivos osoittaa, että kotimainen omistus ei ole myöskään tae, että kaivos toimisi ympäristöasioissa vastuullisemmin kuin suurten ylikansallisten yritysten kaivokset.
Malmien kaivaminen jättää ympäristöön selvät jäljet ja mitä lähempänä kaivosta asuu, sitä enemmän nämä jäljet häiritsevät. Tämä käy ilmi Lapin yliopiston Sodankylässä tekemästä tutkimuksesta (LK/PS 27.1. 2017).
Tutkija Leena Suopajärven ja Marianne Kuisman tekemässä kyselyssä noin puolet vastanneista arvioi, että kaivos on heikentänyt ympäristön tilaa. Kaivosten lähikylissä näin arvioi 60 prosenttia vastaajista.
Lähes 80 prosenttia vastaajista hyväksyy kaivostoiminnan paikkakunnalla. Vastaajien enemmistön mielestä koulutus- ja työmahdollisuudet, yksityinen palvelutarjonta ja myös paikkakunnan ilmapiiri ovat parantuneet kaivosten myötä.
Eniten haittaa arvioidaan olevan porotaloudelle. Vastaajien mielestä kaivoksista ei ole matkailulle juuri haittaa, koska nykyiset ja suunnitellut kaivokset ovat kaukana matkailukeskuksista.
Matkailupitäjien asenteet kaivoksiin poikkeavat huomattavasti. Kuusamossa kunta vastustaa Rukan lähelle suunniteltua kaivosta. Kolarissa suunnitellusta kaivoksesta on tulossa yksi kunnallisvaalien teema. Levin huipulta näkyy kultakaivokselle asti, mutta Kittilässä kaivosta ja matkailua ei ole asetettu samalla tavalla vastakkain kuin Kuusamossa.
Sodankylässä kunta valmistelee sopimusta, jonka turvin kaivostoimintaa kehitetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta vastuullisesti. Se on hyvä tavoite ja sitä kannattaa muidenkin seurata.