Viikonloppuna Kemin teatterissa ensi-iltaan tuli koko perheen musiikkinäytelmä Citykettu. Se on teatterinohjaaja Sarianne Paasosen käsikirjoittama ja ohjaama. Musiikista vastaa Anna Laakso .
–Sariannella oli käsikirjoittaessaan mielessään tietty kavalkadi eläinaiheisia kappaleita, joita alettiin työstää. Kappaleita on laidasta laitaan eivätkä ne ole perinteistä lastenlaulutavaraa.
Kappaleet ovat melko haastavia. Osa, kuten Antti Tuiskun Peto on irti, on raskaasti ja taitavasti tuotettuja biisejä.
–Alkuperäiset kappaleet on tehty isoilla volyymeilla. Nyt kappaleet esitetään talon omalla porukalla. Toki itse olen mukana muusikkona, mutta kaikki näyttelijät ovat myös valjastettu soittamaan ja laulamaan.
Osalle näyttelijöistä soittaminen on tuttua. Osa on opetellut soittamaan uusia soittimia näytelmää varten. Anna Laakso opetti näyttelijöitä metodeilla, joilla ei ammattimuusikoiden on helpompi oppia. Musiikkia lähestyttiin eri tavalla kuin silloin, jos käytössä olisi valmis bändi.
–Näyttelijät ovat oppineet aika vaikeitakin juttuja esimerkiksi sanarytmien avulla. Antti Tuiskun kappaleessa on paljon haastavia rytmejä, joita poimin sovitustyötä tehdessäni. Halusin, että niiden ilmiasu on mahdollisimman tarkka, vaikka rytmit toteutettaisiin esimerkiksi kapuloilla.
Kapuloiden ja muiden perkussiivisten soittimien lisäksi näytelmässä soitetaan esimerkiksi kosketinsoittimia, ukulelea ja läskibassoa.
–Sariannen varastosta löytyi neuvostoliittolainen vanha lelusaksofoni. Se on hirveän hyvää tekoa, ja ääni on kaunis, vaikka se näyttää ihan vappulelulta. Sitä soittaa Sirpa Filppa, joka on aiemminkin soittanut saksofonia jossain näytelmässä.
Laakson mukaan Cityketussa on erittäin hyvä lauluensemble. Citykettu-näytelmä alkaa käsinukkekanojen esittämällä kanasikermällä, joka on Laakson mukaan erittäin haastava kappale.
–En ole pitkään aikaan kuullut teatterissa noin hyvin yhteen sointuvaa laulua. Meillä on yksi koulutettu lauluääni, mutta loput näyttelijät ovat tietysti harrastaneet laulua ja ottaneet tunteja, mutta eivät ole esimerkiksi musiikkiteatteria varsinaisesti opiskelleita.
Jokainen näyttelijä opettelee kappaleet omalla tyylillään. Osa lukee nuotteja, osa ei. Suurin osa haluaa päästä nuoteista nopeasti eroon.
–En voi lähteä oletuksesta, että kaikki lukisivat nuotteja. Laulu harjoitellaan pienissä pätkissä pala kerrallaan.