Kaikki kan­san­edus­ta­jat eivät niele kä­rä­jä­oi­keuk­sien kar­si­mis­ta: ”Sääs­töt ovat pienet mah­dol­li­siin va­hin­koi­hin ver­rat­tu­na”

Käräjäoikeuksien määrää karsitaan taas, vaikka vuonna 2010 tehdyn edellisenkään leikkauksen vaikutuksia ei ole selvitetty. Tämä kummastutti kansanedustajia, kun eduskunta tiistaina käsitteli hallituksen esitystä käräjäoikeuksien vähentämisestä.

Ongelmia nähdään pitkissä etäisyyksissä ja palveluiden saavutettavuudessa, kielellisten oikeuksien ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisessa.

- On selvää, että valtiontaloutta on tasapainotettava, mutta tästä saatavat säästöt ovat erittäin pienet siihen verrattuna, mitä vahinkoja lakkauttamiset voivat aiheuttaa, kiteytti Anna-Maja Henriksson (r.).

Hallitus on perustellut uudistusta ennen kaikkea valtiontalouden tilalla, mutta jopa hallituspuolueiden kansanedustajat epäilevät, tuoko se lopulta mitään säästöjä.

- Palvelujen saavutettavuus pitää ottaa huomioon. Tuleeko tästä uudistuksesta aitoja säästöjä? kysyi Hannakaisa Heikkinen (kesk.).

Henriksson torppasi vastaavan uudistuksen viime vaalikaudella oikeusministerinä.

Käräjäoikeuksien määrää karsitaan 27:stä 20:een ja toimipaikkojen määrää vähennetään nykyisestä 57:stä 36:een.

Vuonna 2010 käräjäoikeuksien määrä puolitettiin aiemmasta 51:stä nykyiseen 27:ään.

- Tämä on kauniisti nimetty uudistukseksi, vaikka se on todellisuudessa leikkaamista. En ymmärrä, miten kansalaisten oikeusturvaa parannetaan pidentämällä asiointimatkoja, ihmetteli Katja Hänninen (vas.).

Sähköisen palvelun lisääminen ei kriittisiä kansanedustajia vakuuta, sillä kaikilla kansalaisilla ei ole riittävää osaamista tai laitteistoa hoitaa asioitaan sähköisesti.

Moni edustaja, muun muassa Elsi Katainen (kesk.) kantoi huolta Pohjois-Savon oikeustoimintojen keskittämisestä Kuopioon.

- Siellä eivät todellakaan ole auenneet tämän hankkeen säästöt ja hyödyt.

Kokoomuksen Markku Eestilän mukaan talouslaskelmia ei ole tehty. Hänen mielestään hankkeen logiikkaa on vaikea nähdä, kun samasta maakunnasta lakkautetaan kaksi istuntopaikkaa (Iisalmi ja Varkaus).

Huolta kannettiin myös henkilöstösäästöistä.

- On välttämätöntä, että lakivaliokunta tarkastelee tätä kysymystä erittäin perusteellisesti, sanoi Kimmo Kivelä (ps.).

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) tarjosi etätyötä käräjäoikeuksien henkilökunnan tilannetta helpottamaan.

- Etätyö lisääntyy. Tämä koskee niin tuomareita kuin kansliahenkilöstöä.

Hän sanoi myös, että oikeusministeriössä tehdään työtä käräjäoikeuksien laadun parantamiseksi ja juttukuorman purkamiseksi turhasta sälästä.

RKP on huolestunut siitä, että uudistuksen jälkeen kaikissa manner-Suomen käräjäoikeuksissa työkieli on suomi.

- Käsittelykielellä on merkitystä, ei työkielellä. Asiakkaalla on oikeus käyttää käsittelyssä omaa kieltään, sanoi Lindström.