Pyrkimys maksimoida puolueen äänimäärä on usein syy siihen, että kansanedustajat ja myös ministerit asettuvat kuntavaaleissa ehdolle. Valtakunnan poliitikon iso äänimäärä nostaa puolueen muita ehdokkaita ylöspäin.
Keskeisten kuntapäättäjien näkökulmasta valtakunnan poliitikko on muutenkin hyvä ehdokas. Vaikka kansanedustaja saa paljon ääniä, hän ei yleensä halua itselleen merkittävää luottamustointa kunnassa. Rivivaltuutetun paikka riittää monelle.
Monesti rivivaltuutetun paikkakin on liian vaativa valtakunnan poliitikoille. Lännen Median selvitys (LK/PS 1.9.) osoittaa, että moni ministeri laiminlyö kotikuntansa valtuustonkokouksia.
Nykyisen hallituksen ministereistä vähiten kotikuntansa valtuustoihin ovat ehtineet maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja ex-ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.). Molempien läsnäolot ovat jääneet 14,3 prosenttiin. Parhaiten kokouksiin on ehtinyt perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.), joka on osallistunut viiteen kokoukseen seitsemästä.
Valtakunnan poliitikot joutuvat nyt miettimään aivan uudesta näkökulmasta, mihin he haluavat aikansa käyttää. Periaatteessa kansanedustaja voi tulevaisuudessa pyrkiä sekä eduskuntaan, kunnanvaltuustoon että maakuntavaltuustoon. Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään vuoden 2018 presidentinvaalien yhteydessä.
Mikäli hallitus onnistuu viemään edellisellä hallituskaudella epäonnistuneet uudistukset maaliin saakka, kuntien tehtävistä katoaa noin puolet. Samalla maakunnallisten päättäjien vaikutusvalta kasvaa.
Lapin kansanedustajista vain torniolainen Katri Kulmuni (kesk.) on asettumassa ehdolle kotikuntansa valtuustoon. Kansanedustajat Mikko Kärnä , Eeva-Maria Maijala , Markus Lohi ja Hanna Mäntylä ovat ilmoittaneet, etteivät he asetu ehdolle kuntavaalissa. Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi ja demareiden Johanna Ojala-Niemelä eivät ole vielä päättäneet ehdokkuudesta (LK/PS 26.8.).
Lohi ja Kärnä aikovat asettua ehdolle maakuntavaalissa.
Tulevaisuudessa maakuntavaltuustot todennäköisesti houkuttelevat kansanedustajia enemmän kuin kuntavaltuustot. Näillä näkymin maakuntapäättäjien valta kasvaa ja kuntapäättäjien valta vähenee. Kansanedustajalle maakuntavaltuusto on paikka, josta voi ajaa koko Lapin etua. Kunta jää taka-alalle.